United States or Mauritania ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hän merkitsi aina jo ensiksi puheenvuoron. Se kesti puolen tuntia, siksi kunnes väsyi sillä hän oli lihava mies. Tämän jälkeen merkitsi hän jokaisen puheenvuoron loppuun itselleen puheenvuoron. Mutta lopussa se vasta kiitos seisoi. Silloin esitelmänsä kesti tavallisesti kolmeneljännestä, jos ei tunnin. Lopetettuaan istui hän huohottaen tuolilleen kysyen: vieläkö on asioita?
Hän laski silloin tavallisesti käsivartensa kaulani ympäri ja nauroi, niinkuin minä olisin tehnyt sitä veikalla. Jip haukkui ja hyppi ympärillämme, juoksi edellä ja katsoi huohottaen taaksepäin porraslavalla, nähdäksensä, tulimmeko perässä. Täti, joka oli paras ja iloisin hoitajatar mailmassa, tuli meidän jälessämme, liikkuva kasa shaaleja ja tyynyjä. Mr.
Ne, jotka olivat enimmän ponnistaneet voimiansa, uupuivat ensiksi ja kaatuivat huohottaen lattialle; toiset pyrkivät ikkunoihin, mutta havaitsivat, että ilma ulkona oli kuumempi kuin sisällä. Viimein epätoivo tuli, ja kaikki seisoivat tuijottaen punaista valoa, joka leimahti ikkunoista, ja vartoivat tylysti ja tuimasti kuolemaa.
Suokaa minun lausua muutamia sanoja! pyysi nuorukainen huohottaen.
Vähän aikaa kuunneltuansa hän hyppäsi pystyyn ja kulki pari kertaa edestakasin, valtavasti huohottaen ilmaa sieramistaan. Vielä pari sanaa ja Hannes pysähtyi pöydän ääressä istuvan vieraan luo ja huutaen: Ystävä! löi häntä olalle niin että koko mies tärähti lyyhyksiin.
Syöksähtäen tuli hän papin virkahuoneesen tuijottavin silmin ja ammottavin suin: "pelasta minut, pappi!" sai hän vihdoinkin huohottaen äännetyksi. Pappi karkasi ylös; luuli miestä hulluksi. Mutta sitten hän muisti että se oli Bård, tuon kalpean rouvan poika. Ja hän nyökkäsi hieman, ikäänkuin itsekseen ja ajatteli: Vihdoinkin hän tulee.
Käsi vapisi, sydän tykytti, ei hän pystynyt enää oikein selvästi ajattelemaankaan, mutta ampua hänen lopultakin piti. Ja hän ampui. Laukaus tärähti niin että metsä kaikui. Huohottaen, kasvot kiihkosta punaisina rupesi Kyösti nyt tarkkaamaan, mikä vaikutus laukauksella oli ollut. Ei näkynyt maassa oravaa. Minne oli se joutunut? Vihdoin näki Kyösti, että se oli tarttunut erääseen petäjän oksaan.
Kiihkeästi huohottaen kuiskasi Boscovitsh: »Luopumuskirjelmä on valmiina... Itseni on minun täytynyt se kirjoittaa... Majesteetti allekirjoittaa kai sen juuri tällä hetkellä... Ma che, ma che... Hän on kuningas ... ja sitä paitse lupasi hän toimittaa takaisin kasvioni... Kauniit, harvinaiset kasvini!...»
"Niin pian kuin mahdollista", huudahti Lisbet huohottaen, "niin pian kuin saamme hyysätyksi pari pientä huonetta ja saamme kokoon vähän talouskapineita." Rouva Hjort, joka istui ommellen, huoahti syvään ja merkitsevästi. Hän oli, huolimatta siitä, että ennen oli ollut taiteilija, perheenjäsenistä ainoa, joka jonkun verran ymmärsi taloudellisia asioita.
Sitten auttoi Nelma Mimmin päähineen ja harson ylös naulaan. Mimmi oli heittäytynyt keinutuoliin, nostaen toisen polvensa toisen päälle ... huohottaen ja puuskuttaen kuumissaan, sivellen jauhottuja poskiaan ja tarkastellen kamaria.