Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 22. kesäkuuta 2025
Mut lailla miehen arvokkaan ja vapaan tää alkoi kohta holhoavaan tapaan: »Sa Pietari, sun nuoruutesi päivät kuin Elben aallot virtaa ohi, pois. Kun iäks voiman vuodet kerran jäivät, kuin paljon silloin eläneensä sois!
SKULE KUNINGAS. Oletko niin varma, että silloin olen voittanut? Koko Norja jo rauhan joutuvan sois; Kuninkaalla nyt lapsi oleva ois, Joka sais perinnöks isältänsä vallan; Näes, kansa jo nääntyy vuoks' sodanhallan. Nous, kuningas Skule, tän' yönä tee työ; Nyt vihollinen, jos koskaan, lyö!
Silloinpa sointuis yhtehen soittoon laulelot Väinön syntymämaan, silloinpa miehissä työhön ja voittoon rientäisi nuoriso kilpailemaan. Väinämön kantelo, jällehen uusi, raikkahin riemuin helkkyen sois! Hurmaten kuulisi kankahan kuusi, honka ja koivukin korvana ois: Niin joka koittaa kahlehin voittaa, kohta sä niele, pirstaksi lyö! Pauhulla
Vain kuvailla unees ne tahtois Mun piirteeni näkyviin Ja kuunnella hengittämättä, Joko sydämes säpsähti niin. Etköpä sulkea halaa Silmiäs kiinni ja salaa Päätäsi painais jällen Hellästi rinnalle tällen? Eiköpä tahtois rintas Ilmaista hienoisintas, Mitä on kalleinta sulle! Sielulle uskotulle? Etköpä sois sa arkain Tunteiden käyvän varkain Siltaa, min rakennamme Herkillä huulillamme?
Tuon salavihan syyn ma hyvin tunnen, Mut kultamiljoonistakaan en sois, Ett' asialliset sen tietäisivät; Ja mistään hinnast' äitinne ei tahtois Noin tulla häväistyksi hovissa. Hävetkää! Miekka pois! DEMETRIUS. En minä, kunnes Sen pistän hänen rintaansa ja työnnän Takaisin hänen kurkkuunsa sen herjan, Jot' on mua häväistäkseen huokunut.
Sitt' en tiedä, Miten on käynyt. GUIDERIUS. Minä kerron lopun: Ma sinne hänet tapoin. CYMBELINE. Herran tähden! En sois, ett' uljaat työsi huuliltani Sais kuulla ankaruutta. Nuori urho, Peruuta sanas. GUIDERIUS. Sanoin sen ja tein sen. CYMBELINE. Hän oli prinssi. GUIDERIUS. Sangen raaka prinssi, Ei herjauksens' ollut prinssimäistä.
Mit' ei loistolinnat kasvaa voi Elon riemu, toivon aamukoi Senpä näkee mökki halvin Keväin, syksyin, kesin, talvin Suuren luonnon helmalasna Kukkivan. Näätkö sorsaa? poikinensa Keulan alta turviksensa Uipi raukka autuaspa Kaislahan. Eipä se poikoa antaisi pois, Sille jos korkeita linnoja sois, Kultaa monta kuormallista; Vaikk' ois vallat hallussaan, Ei se hylkäis aaltojaan Eikä pesää kaislahista.
Yön taivahalla tuike tähtivyön. Mun on kuin kuolema ois käynyt mailla ja kaupunki ois asukkaita vailla ja elämä kuin kivettynyt ois, mun on kuin jäljellä vain oisin yksin ma öisin aattehin ja epäilyksin ja kuolon kutsut rinnassani sois.
Oikeat lampaat Jesuksen Kulkee taivaan tiellä; Jesus heissä todistaa Elävänsä vielä. Oikeat lampaat Jesuksen eivät pidä vihaa; Siks ei sois he muidenkaan Palvelevan lihaa. Oikeat lampaat Jesuksen Elää uskostansa; Lausuvat myös totuuden Uskon-elostansa. Oikeat lampaat Jesuksen Ovat muista hullut; Heit' ei tunne muu kuin vain Samaan tilaan tullut.
Kun juttu lysti, laulu leikkisä tien vaivalloisen hauskuuttaa, niin sois ett' tie se paha, vaivalloinen, ois vaikk' kuinka kauan vielä kestävä; ja mutkistellen tie taas saattaakin lumotut askelemme samoin paikkoihin. Samuel Johnson.
Päivän Sana
Muut Etsivät