Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. heinäkuuta 2025
'Mutta minä olen nähnyt enemmänkin', sanoi hän, 'sillä Hugo Baskerville ratsasti ohitseni mustalla tammallaan, ja hänen jälessään juoksi aivan äänettömänä sellainen helvetinkoira, että minä rukoilen Jumalaa varjelemaan minua saamasta senkaltaista seuraani! Juopuneet herrat kiroilivat paimenta ja ratsastivat edelleen.
Mun ei salli myrsky Sureilla, mikä kipeämmin koskee. Mut menen sentään. Koditon köyhyys, oi! No, mene, mene! Min' ensin rukoilen, ja sitten maata. Liian vähän olen Tuot' aatellut. Tää lääkettäs on, herruus! Nyt koita, tunne itse, mit' on kurjuus, Ett' antaa sille voisit kyllyydestäs, Pelastain uskon taivaan vanhurskauteen. Puolitoista syltä! puolitoista syltä! Tom-raukka!
"Minä toivoin hartaasti, että hän kerran, ainoan kerran vaan, olisi vienyt minut teidän luoksenne. Olisin rauhoittunut, jos olisin saanut katsella teitä silmäraukkoihin ja te olisitte sanoneet minulle: Minä näen teidät! Minä rukoilen teitä, nostakaa kerran vaan varjostintanne!" Hän kavahti seisomaan, otti pois varjostimen ja heitti sen pöydälle.
PENTTULA. Armahtakaa minua, minä rukoilen teitä, älkää sitoko minua, Jumalan tähden ettehän vaan aikone viedä minua kruununmiesten käsiin? NIILO. Se on tietty. Vieläkö sitä epäilet? Armahtakaa, armahtakaa!
ANGELO. Kaunis Flaminia on vimmoissansa upottanut itsensä; niin luullaan yleisesti. Onhan löytty meren rannalta hänen hattunsa ja huivinsa, aaltoin heittäminä maalle. VARRO. Olisi nyt meillä helvetti, niin lausuisinpa: onnea matkalles siihen tuliseen kaupunkiin, mun Flaminiani! RACHEL. Jumala olkoon hänen sielullensa armollinen! MARIAMNE. Niin rukoilen myös minä.
Käskekäät, minä rukoilen teitä, jonkun kääntää evankeliumeita Saksan kielelle heille; semmoiselle Saksan kuin teidän 'Selityksenne Maarian Ylistyslaulusta' taikka 'Herran Rukouksesta', sen kaikki ymmärtävät." Hän hymyili ja sanoi hyvänsävyisesti: "Se on tekeillä, lapseni.
»Maltas, maltas älä lähde», sanoi kuningas, tarttuen häntä käsivarteen ja taluttaen hänet pois ovelta. »Martius Galeotti, olenhan ollut hyvä herra sinulle olenhan sinua rikastuttanut sinä olet saanut olla ystävänäni, kumppaninani, opastajanani tieteellisissä harjoituksissa. Virka nyt minulle totinen tosi, minä rukoilen sinua. Onko todella mitään perää tuossa taidossasi?
OTHELLO. Ei millään tapaa! JAGO. Onpa, pelkään mä! Te muistanette, että rakkaudesta Ma puhun nyt. Mut mielenne se kuohuu! Rukoilen, älkää puheeseeni panko Suurempaa arvoa ja merkitystä Kuin pelkkään luuloon. OTHELLO. En. JAGO. Jos sen te teette, Pahemmat seuraukset on puheellani, Kuin tarkoitinkaan. Ystävän' on Cassio Mielenne kuohuu; näen sen! OTHELLO. Ei, ei haittaa!
Rukoilen keisaria; poikais tähden Siis älä pelkää, kaikki hyvin käy. TITUS. Tule, Lucius, heitä et saa puhutella. Viides kohtaus. Sama paikka. DEMETRIUS. Nyt mene, kerro haastaa jos voi kieles Ken pois sen leikkasi ja raiskas sun. CHIRON. Tai kirjoita ja niin tuo tietos ilmi; Rupea kirjuriks, jos tyngät sallii. DEMETRIUS. Kas, katseilla ja merkeillä hän uhmaa!
Silloin me mennään ja muutenkin. Lauri, minä rukoilen sinua, jää, jos vielä vähänkin rakastat äitiäsi, pyysi ruustinna. Jää meidänkin tähtemme, pyysi Kaarina. Minä jään, mutta minä tunnen, ettei minun pitäisi sitä tehdä.
Päivän Sana
Muut Etsivät