United States or Jersey ? Vote for the TOP Country of the Week !
Telttaani tule, Ratcliff, puol'yön aikaan Ja yllen' asu auta. Menkää, sanon. STANLEY. Kypäris onni kruunatkoon ja voitto! RICHMOND. Elatus-isä jalo, sulle suokoon Yö synkkä kaiken voitavansa lohdun! Sanohan, kuinka jaksaa rakas äiti? STANLEY. Mun kauttani sun äitisi sua siunaa, Rukoillen hyvää aina Richmondilleen. Se siitä. Hetket hiljaiset jo rientää, Idässä pimeys juovittuu ja taittuu.
RICHARD. Mit' ennen mua siellä tekisit? RATCLIFF. Te käskitte mun mennä ennakolta. RICHARD. Nyt muutin mieleni. Mit' uutta, Stanley? STANLEY. Niin hyvää ei, ett' ilo sit' on kuulla, Mut ei niin pahaa, ett'ei kuulla voisi. RICHARD. Hei, arvoitus! Ei hyvää, eikä pahaa! Miks siis noin monta peninkulmaa kierrät, Kun asian voit oikoteinkin ajaa? Mit' uutta, sano? STANLEY. Vetten pääll' on Richmond.
HASTINGS. Nöyrin palvelijanne. Kolmas kohtaus. Pomfret. Linnan edusta. RATCLIFF. Esille tuokaa vangit. RIVERS. Sir Richard Ratcliff, kuule sanani: Sa tänään kuoloon saatat alamaisen Vakavan, uskollisen, kuuliaisen. GREY. Jumala prinssiämme kaitkoon teistä, Kirotut senkin verimadot kaikki! VAUGHAN. Te kerran tätä vielä vaikeroitte! RATCLIFF. Pois joutuun! Päivänne on päättyneet.
Heikko vaimo! No, mitä? Mitä uutta? RATCLIFF. Kuningas, herra! Länsirannikolle Suur' ahtaa laivasto, ja rantaan tunkee Epäiltäviä ystäviä joukoin; Aseitta ovat, veltot vastarintaan. Sen päälliköksi Richmondia luullaan. Se luovailee ja vartoo Buckinghamilt' Apua vaan, ett' astua vois maalle. RICHARD. Norfolkin luokse juoksujalkaa viesti! Sa, Ratcliff, taikka Catesby; missä hän on?
CATESBY. Täss', armo herra. RICHARD. Herttuan luokse lennä. CATESBY. Kyll', armo herra, mitä kiiruimmin. CATESBY. Suvaitkaa, kuningas, mun ensin tietää, Mik' armonne on käsky herttualle. RICHARD. Niin, oikein, Catesby; käske, että oiti Hän kokoo voitavansa sotavoiman Ja kohtaa mua heti Salisburyssä. CATESBY. Ma lähden. RATCLIFF. Suvaitkaatte ilmoittaa, Mit' on mun tekeminen Salisburyssä.
RATCLIFF. Kuningas, RICHARD. Kuka siellä? RATCLIFF. Ratcliff, herra; Kylässä valpas kukko kahdest' on jo Huomenta tervehtinyt; ystävänne On nousseet, soljittavat tamineitaan. RICHARD. Näin julmaa unta, Ratcliff. Mitä luulet, Ovatko kaikki ystävämme taatut? RATCLIFF. Epäilemättä. RICHARD. Pelkään, Ratcliff, pelkään, RATCLIFF. Ei, herra, haamuissa ei pelkäämistä.
BUCKINGHAM. Mitä? Rumpu! GLOSTER. Sa, Catesby, silmää valleja! BUCKINGHAM. Lord määri, Me haetimme teidät, GLOSTER. Varuill' ole Ja pidä puoltas: vainoojia tulee. BUCKINGHAM. Meit' auta Jumala ja syyttömyys! GLOSTER. Ei hätää! Ystäviä: Ratcliff, Lovel. LOVEL. Täss' on sen ilkikavaltajan pää, Sen luihun, tekohurskaan Hastingsin. GLOSTER. Tuost' itkuun hellyn, niin ma häntä lemmin.
RATCLIFF. Hämyssä kulki kreivi Surreyn kanssa Joukosta joukkoon kautta koko leirin Väkeä rohkaisten. RICHARD. Vai niin; se hyvä. Pikari viiniä! Ei enää mulla Tuot' ole mieltä hilpeää kuin ennen, Ei samaa hengen pontta. Laske tuohon. Käsillä onko paperi ja muste? RATCLIFF. On, armollinen herra. RICHARD. Hereillä pidä vahdit. Menkää täältä.
RIVERS. Hastingsin kirosi hän, Buckinghamin kirosi hän, Richardin kirosi hän; muista, Jumala, Se kirous täyttää heissä niinkuin meissä! Mut sisartani lapsinensa säästä, Ja tyydy meidän uskolliseen vereen, Mi, niinkuin tiedät, Herra, syyttä vuotaa. RATCLIFF. Pois joutuun! Kuolinhetkenne on tullut. RIVERS. Nyt, Grey ja Vaughan, vielä syleily: Hyvästi, kunnes taivaass' yhdytään! Neljäs kohtaus.
RICHARD. Hän sanoi totta. Mitä Surrey siihen? RATCLIFF. Hän naurahti ja sanoi: hyvä meille. RICHARD. Hän oli oikeassa; niinpä onkin. Almanakka tänne! Ken auringon on nähnyt? RATCLIFF. En vaan minä. RICHARD. Se siis ei tahdo paistaa; kirjan mukaan Idässä upeillut se on jo tunnin; Nyt tulee muutamille päivä musta. Ratcliff, RATCLIFF. Mylord?