United States or Cambodia ? Vote for the TOP Country of the Week !
ENOBARBUS. No, kuulkaa: laiva, jossa kulki hän, Se niinkuin kimmeltävä valtaistuin Vesillä liekkii; keula pelkkää kultaa; Purppuraa purjeet, joiden sulotuoksu Tuuletkin hurmaa; airot hopeaiset Säveltä huilun säistävät, ja kiirein Vanassa vesi seuraa, niinkuin sitä Lumoisi loiske.
Heidän jäljessään lähestyivät suuret näkinkengän muotoiset vaunut, joiden kultaisia pyöriä kahdeksan nuorta orjatarta työnsi. Neljä huilunpuhaltajatarta, lyydialaisissa puvuissa purppuraa, valkoista ja kultakirjontaa astui edellä. Ja vaunun pohjalla lepäsi ruusujen peittämänä puoliksi makaavassa asennossa Afrodite itse, jota erittäin kaunis, kiihoittava ja kukkea tyttö esitti.
Mut hengessäin käyn tutkimaan, mit' entispäiviss' oisi, mi elon riemuun uudestaan mua viehättää nyt voisi: En muista päivää ainoaa, mist' ehjä ilo koitui, ja kun ma kannoin purppuraa, vain mieli katkeroitui. Voit taioin toki masentaa ja tenhoin kentän kyitä, mut talttumaan et sitä saa, mi jäytää sydänsyitä.
Siellä oli todellakin jo monta ihan kypsää marjaa, jotka hohtivat purppuraa helakampina. »Ovatko nuokin kukkia?», poika kysyi. »Eivät», Genoveeva sanoi, »ne ovat mansikoita». Hän poimi muutamia kauneimpia ja sanoi: »Kas tässä, avaahan suusi ja maista niitä!» Pienokainen söi ne, painoi käden povelleen ja sanoi: »Voi, miten makeita!
Hiukan niitä silmäiltyään jätti korsikalainen laskutaulut käsistään ja sanoi: "Kuten näet, Valerius, on Mercurius taas siunannut liittomme. "Laivani ovat tuoneet sinulle purppuraa ja arvokkaita villakankaita Foinikiasta ja Espanjasta ja vieneet kallisarvoiset valmisteesi Bysanttiin ja Aleksandriaan, Massinaan ja Antiokiaan. Viime vuonna voitimme sentnerin kultaa enemmän kuin edellisenä vuonna.
Ja kasvot Hämeen immen On hällä kainommat Kuin laaksot, metsälammet Hämeessä hohtavat. Silmäinsä sulo, säihky Kuin Savon tyttären, Saimaalla päivän nousu Ei niin lie herttainen. Ja mainitsenko tukkaa Niin tumman ruskeaa, Kuin salohon syys-ilta Sulattais purppuraa. Vaan armain aartehista On sydän kultani, Kuin Suomen naisen sydän: Sulouden temppeli.
Se ei ollut taipumusta vain ulkoiseen ja raakaan etevämmyyteen. Hän ei halunnut kultaa ja purppuraa, noita alhaisen vallanhimon tunnusmerkkejä. Hänenkö, kuulun Ramses-suvun jälkeläisen pitäisi panna toisen käskyjä täytäntöön, saada valta toisen kädestä! Jo pelkkä ajatuskin siihen suuntaan sai hänet raivoon.
Justinianus vaihtoi aamupuvun keisarilliseen valtiopukuun. Palvelijat auttoivat häntä polvistuneina. Hän puki ylleen valkosilkkisen, polviin saakka ulottuvan tunikan, joka oli molemmilta sivuilta koristeltu kullalla ja jota purppurainen vyö kiinnitti. Ihonmyötäiset housutkin olivat silkkiä ja purppuraa.
Miettikää mitä teette, te murhaatte lait, te nousette kuningasvaltaa vastaan, joka on Jumalan säätämä, te tahraatte pyhää purppuraa, te revitte Herran raamattua repaleiksi! Takaisin te mielettömät! RUTHWEN. Eikö ole, niinkuin sanoin: tämä vaimo teidät pian voittaa. RIZZIO. Apua! apua!
Kerran soisin helkkiväksi Kanteloni kotoisen Pohjan peippo täältä läksi Luokse lännen impyen, Tässä tuhat suuteloita Impysen no, katsos noita! Hurmemehu kieleltänsä Solui, peipon juotteli, Vihki lauluun, äänessänsä Uusi kieli värähti, Perussävel tuttu vainen On, ja se on suomalainen. Nouda, peippo, saloillemme Eteläistä purppuraa, Loihde kukkaan kinoksemme, Vehmakkaaksi kalve maa!