United States or Panama ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ruumista! Ja mitä vielä? Ruumista hyi! Kyllä te silloin olette makeita, mutta sitte ... te käännätte kylkeä ja pyydätte että saisitte rauhassa nukkua...!» Hän loi Olaviin pitkän, halveksivan katseen ja oli hetken vaiti, ikäänkuin odottaen. »Mitä sinä tuollalailla kyyristelet kuin kipeä kissa? Mikä sinua vaivaa?
Minä tunnen noita 'pomaadanukkeja', jotka kuljeskelevat joutilaina, notkistavat polvensa rakastetuilleen, puhuvat makeita, imartelevia, ulkoa opittuja sanoja, joita taas seuraavassa tanssissa syöttävät jollekin toiselle.
Vähätpä niistä markkinoilla, sanoi Reittu. Mennään pois. He kävelivät tavararekien ohitse ja tarkastelivat yhtä ja toista silmälle mieliksi. Nuo mahtaa olla makeita, sanoi Laara hyväillen kiiltolangalla käärityitä karamellipötkyjä. Reittu arvasi, että Laaran tekee niitä mieli, ja osti muutamia. Pannaan täältä toista lajia, esitteli myymämies. Jos lienee vielä tämä tyttö morsiamenne.
He olivat onnellisia, he loistivat tyytyväisyydestä ja he laittoivat meille makeita ruokia. Mutta me tulimme yhä synkkämielisemmiksi, me tunsimme itsemme syyttömästi kärsiviksi, meillä oli ikävä, ja sentähden istuimme nyt alakuloisina ja äänettöminä, sanaakaan vaihtamatta. Tuuli oli niin mainio ja tasainen, venhe niin viehättävä ja menonhaluinen.
Viisi vuotta on kulunut siitä, ja nyt tiedät, minkä tähden jalosukuisen miehen tyttäret kantavat vettä Serapiin alttarille, ja minkä tähden minä ennemmin annan tehdä itselleni kuin heille pahaa, mutta että minä taas Euleukselle soisin paljoa mieluummin myrkyllisiä juuria kuin makeita persikoita." "Onko Philotas vielä tänä päivänäkin pakkotyössä?" Roomalainen kysyi purren hammastaan.
LAURI. Kolme tukkapöllyä olen minä saanut. JUHANI. Kaikilla meillä on täältä makeita muistoja. Ovi auki! AAPO. Huomaa, että olemme telkien takana. TIMO. Puskuri on päällä, vahva puskuri. JUHANI. Kätkee kuin korsi; mutta toiseksi: onhan tuossa akkuna. Yksi huhmaus pussillani, ja kuuluupa korea helinä ja kilinä. AAPO. Onhan pääsi jo perin pyörässä.
Ja hienot sävelet, ne olivat ihan kuin makeita, jotta niitä olisi voinut maistaa, ja vahvat olivat niin pyöreitä, että niitä olisi voinut vierittää pitkin lattiata. Mutta hän ei piisaa sinulle, Torger, kun sinä soitat "Koskenhaltijata". Ohoi, onko se minkäänlaista se! Olisit vaan kuullut hänen soittavan. Minä olen ihan kuin pikku poika hänen rinnallansa.
Hänelle tarjottiin makeita piirakaisia ja maukasta lihaa, turhaan ahkeroi tyttönen saada koiraa lämpöisen takka-valkean eteen. Kaikki lohduttamisen kokeet olivat turhat. Patras ei liikahtanut ovelta eikä mikään häntä ilahduttanut eikä viehättänyt. Kello kuusi saapui väsynyt mylläri kotia toisesta käytävästä. "Rahat ovat kadonneet", sanoi hän vaaleana ja hänen kopea äänensä vapisi.
Silloin minun rohkeuteni lamautui se on ainoa kerta minun elämässäni, kuin se on minulle tapahtunut ja minä aloin taas kuluttaa mahtavien portaita. Ne olivat minun elämäni raskaimmat vuodet. Minun täytyi liikkua näiden ihmisten kesken, ilkialastomana ja nöyränä ja makeita sanoja huulilla, minun, joka kihisin vihaa ja katkeruutta.
Silloin kun ne olivat siellä, oli siellä omenapuita ja saattaapa olla vielä nytkin, koska metsässä kasvaa makeita herukoitakin, jotka ovat makeampia kuin äidin mustat viinimarjat. Lapset kannettiin torkkuen vuoteeseen ja nukkuivat, ennenkuin heidät ehdittiin riisuakaan.