United States or Oman ? Vote for the TOP Country of the Week !
Onpa niillä hintaa ... onpa vähän hävyttömänlaisesti hintaa ... mutta kun ne on patentit ... eiköhän nuo jonkun ajan perästä huojistune?... Sielläkö ne on tehty nämä housutkin! Siellä. Onkohan tuo oikein lujatekoista tuo vaate?... Mitä kangasta se on? Cheviot'ta. Vai niin, vai seviota ... maksaakohan tuota kyynärä paljon? Koko puku maksoi sata viisikymmentä frangia.
Täällä taasen sinä minut syötit, juotit ja säälit. Jumala teitä siitä palkitkoon. Martta nousi, otti akkunasta Simon vanhan paidan, juuri sen, jota oli paikkaellut, ja ojensi sen vieraalle. Sai vielä housutkin ja ojensi ne miehelle. Otas tuo; eihän sinulla näy olevan paitaakaan. Pue se päällesi ja asetu makaamaan, mihin mielesi tekee, laudoille tai uunille.
Se toki löytyi myllyrännin häkistä ... ovat voineet housutkin mennä sinne ... minäpä juoksen katsomaan ... kyllä kai se tuo vasu tuossa sillä aikaa säilyy ... kyllä se ne minulla maksattaa, mutta milläpä minä ne maksan... Voi kova onni sentään, kun sen olisi pitänyt saada ne huomiseksi jalkaansa ... olisin minä ennättänyt saada ne saunan orrella yön aikaan kuiviksi. No, nyt ne meni koskeen!
Justinianus vaihtoi aamupuvun keisarilliseen valtiopukuun. Palvelijat auttoivat häntä polvistuneina. Hän puki ylleen valkosilkkisen, polviin saakka ulottuvan tunikan, joka oli molemmilta sivuilta koristeltu kullalla ja jota purppurainen vyö kiinnitti. Ihonmyötäiset housutkin olivat silkkiä ja purppuraa.
Klitsi selitti: »Kirkkoon ja ... kaupunkiin ja... Täytyy olla vähän ihmistenmoiset kengät, kun sellaisiin menee ja pitää herrainkin kanssa siellä tuttuna olla ja hotellis kulkea, niin... Tässä hiljakkoin teetin housutkin trikoosta...» »Mennään miehet pois!» ärähti Hautalainen ja nousi. »Mihinkäs nyt on kiirettä, mä haen ne housutkin nähtäväksi.
Katso, sanoi äiti, kun nuo housutkin, jotka viime kesänä tehtiin, ovat nyt jo jääneet noin lyhkäsiksi ja takinhihat eivät uletu kuin puolikyynärpäihin. Hermanni tunsi että nyt olisi sopiva hetki. Sanoi taas lapsen inkkuvalla sävyllä: Minä tarvitsisin uudet vaatteetkin Pääsiäiseksi. Olis mulla kangas, myönsi äiti, kun vain sais räätäliä. Ei niitä nyt saa, kiirehti isä sanomaan.
Tuskin sain sen sanoneeksi, kun kuulin äänen korvissani: Sinä olet itsekin vanhasta ukosta pienennetty, tottapa sinulle sopii vanhoista pienennetyt housutkin. Vaikka minä tästä äkkiarvaamattomasta uutisesta hyvänpäiväisesti hämmästyin, huomasin kuitenkin, etteivät sanat pilvistä tulleet, vaan olivat ne lähteneet äitini suusta.