Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. lokakuuta 2025
Saa hehkua lausees silloin, Soi sointuina vastineet, Ja arki-ihmiset luonas Niin ihanteellisiks teet. Mut kaikkea kaihoin peittää Kuin empimys sanomatoin: Sä melkeinpä pelkäät näyttää, Miten helposti petyit noin.
PIRKKO. Niin, ja Anna Liisa pelkää ANNA LIISA. Pirkko ! PIRKKO. Mitä se tekee? Saahan sen sanoa. Anna Liisa pelkää, että Husso vielä sotkee Johanneksen ja hänen välinsä. Oho? Vai semmoisia sinä pelkäät, Anna Liisa? Siihen hän nyt ei kumminkaan ikinä maailmassa pysty. Ei, vaikka ! KORTESUO. Ei tietystikään. RIIKKA. Siunaa ja varjele Mikkohan se on! MIKKO. Päivää! KORTESUO. Päivää, päivää!
Jotakin sinulla on ollut tekeillä, ja nyt pelkäät joutuvasi kiinni. Kapteeni loi tyynen ja vakavan katseen esimieheensä. Ketä pelkäisin? En pelkää koskaan, sillä minulla on laupias Jumala ja oikeutta tekevä kuningas. Vihollistanikaan en pelkää, sillä hänen iskuunsa vastaan iskulla.
Se tahtoo sanoa, sinä pelkäät, että teidän avioliittonne tulee jokseenkin niinkuin sinun vanhempiesi? Ah, mamma, sanoi Helena silmiensä kyyneltyessä, sitähän, sitähän minä pelkään. Hänellä kun on ihan toiset ajatukset kaikesta. Hän ajattelee vaan niitä upseeriasioitansa, ja tiedätkö, hän myöskin "uskoo". Tai hänelle on niin vähäpätöistä jos me olomme eri mieltä niissä asioissa.
Elä nyt toki. Iloistahan se on, kun ensimäiset sulhaset ovat käymässä. Hyvähän sinun on sanoa, mutta minun elämä on nyt niin tukalaa, että minä luistan kylään. Kyläänkö? Elä nyt toki! Sitten sinulle kaikki nauraa, että näet olet niin typerä, että pelkäät ihmisiä, selitti Liisa. Tiedätkös sinä sanoa miten minä niille vastaan, jos tulevat kysymään? pyysi hän Liisaa neuvonantajaksi.
Peljästyksessäni minä löin lyömistäni häntä päähän rautapäisellä sauvallani, kunnes karhu läksi tiehensä syvässä lumessa, joka ei kannattanut raskasta petoa. 'Jos sinä pelkäät minua, niin en minä aio pelätä sinua', ajattelin minä, kaadoin uutta ruutia sankkiin ja läksin jälkiä myöten.
Maria kielsi soutamasta lähemmäs. Pelkäätkö sinä vainajia? kysyi Adelsvärd. En minä sitä, että kuolleet mitään tekisivät...! vastasi Maria omituisella äänensävyllä. No kuolemaako sinä pelkäät, Maria? Tyttö kiinnitti häneen katseensa ... se tuntui sanovan: Minä en pelkää mitään, jos vain sinä olet elossa! Hän pyysi Adelsvärdiä kääntämään veneen. He soutivat takaisin. Nyt oli jo myöhäinen yö.
ANNA LIISA. Näes, minulla ei ole ketään muuta koko maailmassa, johon voisin turvaantua. JOHANNES. Rakas kulta! Niinhän sinä olet kuin pieni säikähtynyt kananpoika. MIKKO. Kuherrelkaahan siinä nyt hetkinen. Se onkin teidän loppukuherruksenne. JOHANNES. Sinä yhä vaan pelkäät häntä tuolla? ANNA LIISA. Pelkään. JOHANNES. Suotta vallan. Jos tahdot, minä hyvin pian hänet täältä kuittaan.
Cesario, älä pelkää, onnees tartu; Ole, mikä tiedät olevas, niin olet Sa yhtä suuri kuin se, jota pelkäät. Virkas kautta vaadin, Vaikk' äsken aioimmekin yöhön peittää, Mink' ennen aikaa sattumus nyt ilmaa Todista, mitä tämän nuorukaisen Ja minun välill' äsken päätettiin.
MAIJU. Ei sinulla saa tänään eikä huomenna olla mitään muuta mielessä paitsi minua et saa aukaista mitään kirjettä et kirjelaatikkoakaan. TEUVO. Ahaa, sinä yhä vielä pelkäät tuota miestä? MAIJU. Pelkään, pelkään sitäkin. Mi-mitä tämä on? Maiju, oletko sinä ? Pappa ! JUSSI. Hyvää iltaa, pappa! Terveisiä Helsingistä! PASTORI. Hyvää iltaa! JUSSI. Toverini, Teuvo Rastas.
Päivän Sana
Muut Etsivät