Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. kesäkuuta 2025
Voitot, joit' ei unhe peitä, Mitkä Suomi saaneekin, Kunnian ne seppeleitä Haudalle on Lönnrot'in. Juhana Vilhelm Snellman. Ja Suomen kansa nousi, havahtui unestaan, Kun uuden ajan henki puhalsi yli maan. Nyt ajan aaltoloille loi katseen himmeän: Ol' outoa niin kaikki silmissä heräävän.
Oi, poppel'lehto, varjos huostaan peitä, Min kuulit viimein varjotessas meitä; Mit' innoissaan hän pyysi, suuttui syyttä Ol' varten sua ja mua ja äänetyyttä. Sill' ylhäält' aurinko jo länteen lähti, Ei silmääns' auaissut viel' iltatähti. Yövuodettaan jo tuulen siipi viisti, Kun erosuudelmaa hän multa kiisti.
Tuntosi vaatis Astuvas toisin, Toisin kuin lemmestäs Huomannut oisin, Tai mihin kohtalos Johtaa ma voisin. Tuttu on mulle Tuo äänetön kaipuu, Huokaus karvas, Mi itkuhun haipuu, Sydän kun tietää, Ett' unhoon se vaipuu. Vaikkapa onni Vienyt ei meitä Riemuiten käymään Nuoruuden teitä, Niin älä murhein sa Päätäsi peitä!
Säikähtäen ja hämillään koetti hän peittää kasvojansa hunnulla, mutta Fredrik tarttui hänen vapisevaan käteensä ja puhutteli häntä niin hellin sanoin, ett'ei Ester eläessään ollut semmoisia kuullut: "Oi, älä riistä minulta suloista näköäsi, älä peitä noita taivaallisen ihanoita kasvoja, jotka niin lempeästi ja kirkkaasti kuin aurinko lämmittävät sydäntäni.
Kas! vedet valaa Hopeista kalaa Ja ruuhet ne riemuten laineilta palaa Taas rannallen. "Oi Vellamo, Ahtolan kaunoisin, Sa kultihin pohjoiset rantamme peitä! Sua kuohuvin maljoin ma tervehdin Ja laulan kuin taattomme ennen meitä Suo viljas iitää Vesiimme kiitää Ja riemun viestinä suo lokin liitää Vuonoimme luo".
JULIA. Kätenne täten liiaks syytä saa, Vain hartahan se täytti toiminnon; Saa pyhän kättä hurskas koskettaa, Ja käden-anto hurskaan muisku on. ROMEO. Pyhäll' on huulet, niinkuin hurskaallai? JULIA. On, mutta rukous on niiden työ. ROMEO. Suo huulilleni, mitä kädet sai, Ett' uskoan' ei peitä tuskan yö. JULIA. Ei liiku pyhä, vaikka suostuukin. ROMEO. Seis siis, ett' otan mitä rukoilin.
Tässä onnellisessa maisemassa vallitsee ilmanala, jolla on keskisen Italian lämpö, mutta jota Mexikossa pidetään lauhkeana ja "kylmänä." Ilma siellä on erinomattain kuivaa, eikä maata enää peitä alempien seutujen uhkea kasvullisuus. Eipä liioin enää ole puita, jotka suojaisivat juoviin haljennutta maata paahtoavan kesä-auringon vaikutuksesta.
Yleistä tuskaako vai yksityistä Ja yhden omaa? ROSSE. Joka kunnon sielu Siit' ottaa osansa, mut suurin osa Sun yksinomaas on. MACDUFF. Jos mun se on, Sit' älä peitä; tuo se heti tänne. ROSSE.
Mutta synkässä hongikossa keski-yön myrskyssä lauloi Kalmatar: "Peitä, yöhyt, Kalman tyttö, Ett'ei silmä häntä keksi! Riehu rajusiivin, myrsky,
ROSSE. Linnanne vallattu on; vaimo, lapset Tylysti murhatut; jos tavan kerron, Niin lisään tuohon uhririistan röykköön Teidänkin ruumihinne. MALCOLM. Armon Herra! Mies, älä silmiäsi hattuun peitä; Tuo tuskas ilmi: suru, joll' ei kieltä, Kiduttain kiusaa vaivattua mieltä! MACDUFF. Lapsetko myöskin? ROSSE. Vaimo, lapset, orjat, Mitä vaan löyttiin. MACDUFF. Voi, ett' olin poissa! Ja vaimonikin myös?
Päivän Sana
Muut Etsivät