United States or Luxembourg ? Vote for the TOP Country of the Week !
Jos terää, voimaa, pistint' On kyyssä, myrkyssä ja veitsess' yhä, Niin turvass' olen. Vaimosi Octavia, Tuo salamiettijä ja kainosilmä, Ei kunniata voittaakseen saa mua Mitellä katseillaan. Antonius, tule! Avuksi naiset! Nostamme sun tänne. Apuhun tulkaa! ANTONIUS. Joutuun! Kohta kuolen. CLEOPATRA. Tää vasta leikki! Kuinka painat, armas! Tää mielen raskaus kaikk' on voimat vienyt, Se tekee painon.
Mutta kun sinä painat pääsi vasten poveani, silloin aukeevat kaikki vanhat haavat siellä, silloin astuvat ajat armaat esille muistostani ja minä värisen nautinnosta ja kärsimyksestä kiireestä kantapäähän. Kärsimyksestä? Miksi? Siksi että minä elän! Siksi että minä tunnen itseni jälleen ihmiseksi, ymmärrätkö?
Siis kannat ensin seppeliä Tuonen Ja sitten päähäs painat morsiuskruunun, Päinvastoin impein kohtaloa ennen. Heit' ensin templi vartoi Hyymenin Ja vasta sitten kuolon kylmä kranssi. Makeesti makaa, ja kun heräyt, Sua syleilevi oma sulhases, Ja Paulin kultasena Hannan kohtaat. Oi, aika armas, olla morsianna Ja päivät lemmen juhlaan lukea Hääpukuansa neuloin valkoista!
Siks viivähdin ma häntä tunteaksein, pysähtyi lempeä myös Saattajani ja salli, että hiukan taapäin käännyin. Salata kasvonsa tuo raipan-saaja koetti maahan katsomalla, mutta ma hälle virkoin: »Sa, mi painat katsees, jos piirteet kantamas ei väärät liene, oot Venedico Caccianimico. Mut mistä kirpeä tää kipu sulle?»
BRUTUS. Ei mun pitäis Velvoilisuuttas käyttää yli voimais: Lepoa, tiedän, vaatii veri nuori. LUCIUS. Min' olen nukkunut jo, hyvä herra. BRUTUS. No, sepä hyvä; untas saat sa jatkaa; En kauan sua vaivaa; jos ma elän, Sua palkitsen. Murhallinen uni! Noin lyijysauvallasko poikaa painat, Kun sulle soittaa hän? Hyv' yötä, lapsi! Ei sydänt' ole mulla herättää sua.
Voi, ahneus, mi kuolevaiset painat niin syvään kuiluun, ettei jaksa kukaan kohottaa katsettaan sun aalloistasi! Kukoistaa ihmisissä tahto hyvä; mut alituinen sade tärvelevi hedelmät parhaimmatkin hylkiöiksi. Viattomuutta, uskoa nyt nähdään vain lapsissa, ja kumpainenkin karkkoo jo ennen kuin on poski parran saanut.
"Akkunan vieressä sinä kumarrut, painat lujasti pääsi seinää vastaan; minä nousen niskoillesi, sovitan tervaryysyn akkunalasille ja rikon sen. Jos tervalla on entinen omaisuutensa vielä, ei äännä akkuna... Oikeen, luulenpa, että nyt ollaan valmiit. Etuhuonehessa makaa vanha rouva ... onko puukkoni tupessaan?... No nyt..." Miehet lähtivät.
Mutta sitä minä en salli, en, vaikka mitä tapahtukoon, minun on saatava estetyksi sinut jauhottumasta hinnalla millä hyvänsä, ja ettet ehtisi, minä keikautan sen olalleni niinkuin heinäsäkin ja lähden puolijuoksua pihaan. Kuulen sinun seuraavan, riennät edelle, avaat minulle puutarhan portin ja painat siinä päähäni lakin, ja olet uuden aitan rappusilla samalla kuin minä.
Voi, ahneus, mi kuolevaiset painat niin syvään kuiluun, ettei jaksa kukaan kohottaa katsettaan sun aalloistasi! Kukoistaa ihmisissä tahto hyvä; mut alituinen sade tärvelevi hedelmät parhaimmatkin hylkiöiksi. Viattomuutta, uskoa nyt nähdään vain lapsissa, ja kumpainenkin karkkoo jo ennen kuin on poski parran saanut.
Täst' ihastuu nyt impi sankariin, Punaisen viinan kaataa pikariin, Sen hymyhuulin sulholleen hän näyttää: "Nyt toisen urhotyösi voinet täyttää, Ja kolmannen teet, kun tään kultaisen Kädestäin painat sormees sormuksen!" Näin tarina.