Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 13. kesäkuuta 2025
Oltiin yksimielisiä siitä, että vaunujen raskaus oli peräti surkuteltava asianhaara, ja yleinen helpotuksen tunne täytti mielet, kun päästiin jonkun sangen huonon tieosan ohitse matkan varrella.
Mikä mieltäni pahoittaa, on eräs synti, jonka kauhea raskaus kohta sortaa minun; en voi kauvemmin sitä kantaa." Kyyneleet keskeyttivät uudestansa vangin valituksen; tämä keski-ikäinen, vakainen mies itki kuin lapsi. "Luota minuun," jatkoi pappi, "kentiesi on se kuitenkin mahdollista sinua lohduttaa ja vaivojasi huojentaa.
Vaikka muutoin vasta myöhemmällä iällä elämän raskaus astuu ilmi, kun tuolta ja täältä liiteosa putoaa pois eikä jää muuta kuin muisto jäljelle, niin sai Amrei tuta tämän jo nuoruudessa, ja musta Maranna ja Amrei itkivät katkerammin kuin mitkään sukulaiset uudistalokkaan emännän hautajaisissa.
Hän soitti kuni unessa. Kädet kävivät harhaan ja rinta kohosi. Muutamia tahteja soitettuansa nousi hän ylös. "Tänään en voi!" "Minä olen tyytyväinen", sanoi Bodendorff kumartaen. "Minä kiitän teitä tästäkin!" Samana iltana vallitsi näissä teepöydän ympärillä istuvissa ihmisissä raskaus ja en tiedä mitä , tuntuipa ikäskuin olisi ukkonen ollut ilmassa.
Lyijyharmaa sumu tuntui raskaalta hengittää; oli niinkuin joku tukeuttava raskaus olisi painanut ja oikein tuntui rintaa karvastelevan, kun sitä hengitti keuhkoihinsa. Kun ankara kuura ja jää vihdoinkin sulasi, huomattiin silloin, että kaikki oli mennyt, niin meren sisälle pistävässä niemimaassakin kuin paikkakuntamme olikin. Niin täälläkin, mitä sitten muualla.
Matalan taivaan raskaus se häntäkin painaa, litistää ajatukset alleen ja puristaa tunteet näkymättömiin. Vilkkaus kangistuu ja iloisuus kyyristyy sydämen syvimpiin sopukkoihin, niinkuin elohopea talvipakkasella. Vai kohtasitteko yhtään säteilevää silmää ja kuulitteko ulkona ainoatakaan naurun helähdystä? En ainakaan minä. Ja jos olisin nähnyt, niin olisin kummastellut.
Joku raskaus näytti painavan koko perhettä, Kaarle vaan oli kaltaisensa, miellyttävä, kohtelias, hienoin, kauno-puheliain, jaloimman näköinen mies. Aina kun hän oli Hatanpäällä, kokoontuivat sinne lavealta ympäri naapurit, jotka palanneina Ruotsista, jonne sodan vaaroista olivat paenneet, nyt kotona sitoivat uusia ystävyyden liittoja.
Tästä tapahtumasta kuitenkin jäi Tapanin jalkoihin sellainen jäykkyys ja raskaus, että saattoi vaan jalkojaan siirtelemällä kävellä, että metsässä kun oli vähänkin korkeammalle mättäälle eli puun rungon yli astuttava, niin täytyi kaksin käsin tarttua polviinsa ja nostaa jalka määrättyyn paikkaan. Tapani koetti niitä hieroa ja hierottaa muillakin. Vaan siitä ei ollut vähääkään apua.
Se pullahti aivan sydammen pohjasta, aivan omasta pakostaan, ennenkun itse kerkesi ajatellakaan mitään ja sen naurun mukana tulvahti ulos kaikki ilmaan se mielen raskaus, jonka syytä hän ei oikeastaan ennen tiennyt. Ja silmänräpäyksessä remahti mieli hyväksi ja iloiseksi kuni kytevä tuli kuiviin risuihin päästyään tuprahtaa ilmiliekeiksi ja synnyttää riehakan hulmuavan tulen.
Jos terää, voimaa, pistint' On kyyssä, myrkyssä ja veitsess' yhä, Niin turvass' olen. Vaimosi Octavia, Tuo salamiettijä ja kainosilmä, Ei kunniata voittaakseen saa mua Mitellä katseillaan. Antonius, tule! Avuksi naiset! Nostamme sun tänne. Apuhun tulkaa! ANTONIUS. Joutuun! Kohta kuolen. CLEOPATRA. Tää vasta leikki! Kuinka painat, armas! Tää mielen raskaus kaikk' on voimat vienyt, Se tekee painon.
Päivän Sana
Muut Etsivät