Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. toukokuuta 2025
"Vai niin, mutta mitä hyötyä on semmoisista sekasotkuisista keitoksista? Viime vuonna kirjoitti hän olleensa vähällä räjähdyttää itsensä ilmaan, ja taas toisen kerran, että jotakin merkillistä ilmaa oli joutunut hänen keuhkoihinsa, niin että hän siitä sai säryn rintaansa. Mutta silloin Heikkilä kirjoitti hänelle, että hän viisastuisi ja heittäisi mielestään semmoiset hullutukset."
Eivät he myöskään olleet saattaneet odottaa, että Petronius suoriutuisi pälkähästä. Kun siis Nero sai hänet nähdä, karkasi hän aina portaille asti ja kysyi, kasvot kalpeina mielenliikutuksesta: "No mitä? Miten siellä asiat nyt käyvät? Tuleeko todella ottelu?" Petronius veti ilmaa keuhkoihinsa, hengitti syvältä ja virkkoi: "Kautta Polluxin! kuinka he hikoilevat ja haisevat!
Elävät ihmiset taistelivat ruumiiden päällä, satuttivat kätensä ja jalkansa miekkoihin, kilpiin ja rikkoontuneihin aseisiin, haavoittuivat ja kaatuivat. Kansa oli aivan haltioissaan, kuoleman näkeminen meni sen suoniin kuin juovuttava viini ja hiveli sen silmää. Kansa hengitti ja veti nautinnolla keuhkoihinsa kuoleman hajua. Vähitellen kaatuivat kaikki voitetut.
Kun hän sitten tunsi ikäänkuin tulevansa hulluksi samalla tavalla kuin silloin yöllä ulos lumikinoksiin paetessaan, niin nousi hän ylös ja meni ikkunan luo vilvoitellakseen ja imeäkseen keuhkoihinsa toisenlaista ilmaa kuin tämä kuolinvuoteen ilma oli. Kaadettu heinä, puut, lakeus ja meri tuolla etäällä lepäsivät hiljaisina, rauhallisina, uinuivat hurmaavassa, leppoisassa kuutamossa.
Tavallisuutensa mukaan näytteli Kirila Petrovitsch tälle laitoksiaan sekä vei hänet koirakartanoonsakin. Mutta tuskin oli ruhtinas saanut keuhkoihinsa koirakartanon ilmaa, kun hän jo kiirehti lähtöä täältä, pusertaen nenäänsä hajuvesiin kastetulla nenäliinallaan. Eipä vanha puutarhakaan leikattuine lehmuksineen, nelikulmaisine lammikkoineen ja säännöllisine käytävineen miellyttänyt häntä.
Jumalalle kiitos, hän kuiskasi. Aarnold suuteli häntä otsalle. Rouva kääri lapsen vaatteeseen ja hoiteli sitä. Se parkui yhä. Selman sydän lämpeni ja hiljainen ilo täytti mielen. Miksi se raukka itkee, hän kysyi. Täytyyhän sen saada ilmaa keuhkoihinsa, vastasi rouva. Saan onnitella, herrasväellä on pieni tytär. Hän koetti saada äänensä iloiseksi, mutta se ei aivan onnistunut.
Vieraamme ryhtyi siihen koko sielullaan ja otti suuntäyteisen kulauksen malttamatta sokeriakaan sulattaa ja kaataen enemmän kuin puoleksi konjakkia. En minä ole enää moneen vuoteen.. Mutta te piirustatte kuitenkin? Hän ei vastannut siihen, vaan otti uuden kulauksen ja veti tupakkaa pitkät savut keuhkoihinsa. Te olette sama Forsberg, jolta on kaksi taulua Ateneumissa?
Aurinko oli laskeumaisillaan Cordillerien lumenpeittämien huippujen taakse, vaan virkistyttävä viileys näkyi täyttävän Perun ihanan taivaan ilmaa. Tullut oli se päivän hetki, jolloin voi europalaisten tavalla nauttia elämää ja pylväskattojen ulkopuolella hengittää keuhkoihinsa jonkun terveellisen tuulahuksen.
Ei auttanut, että ukko Penn varoittaen huusi "hiljaa, hiljaa"; portaita ylös kulkiessaan ja vielä etehiseen ja saliin tullessaankin hän nauroi ja puheli, aivan kuin hankkiakseen ilmaa keuhkoihinsa. "Mitä kummaa tämä muistuttaa?" huudahteli hän kerran toisensa perästä, "tämä muistuttaa jotakin. Mutta mitä ... en voi mennä levolle, ennenkuin olen päässyt selville siitä. Nyt ... nyt sen tiedän!
"Hei, Fridugern", huusi Hildebad hänelle, "huiveh! "Kunnon poika, vieläkö olet elossa siellä leivinuunissa? "Ja kilpi ja panssarikin sinulla on huh!" "Minä olen vahdissa, Hildebad", vastasi nuorukainen nöyrästi. "Vahdissa! "Luuletko, että Belisarius tekee tällaisessa kuumuudessa rynnäkön? "Vakuutan sinulle, ettei hän tänään halua verta. "Hän on tyytyväinen, jos saa ilmaa keuhkoihinsa.
Päivän Sana
Muut Etsivät