Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 20. heinäkuuta 2025


Kun hän nousi, valaisi lamppu alhaalta päin hänen poskiansa, leukaansa, silmäsyvennyksen yläpuolta, ja Henrik lämpeni hänen ystävällisestä hymyilystään. Hilma sanoi luulleensa, että puodissa kävi mamma. Rouva Forsberg oli poissa Signen kanssa.

Tohtorin käskystä oli Henrikille annettu korkean kuumeen vuoksi kylmiä puolikylpyjä suuressa kylpyammeessa, jonka rouva Forsberg oli jostakin hankkinut. Fabu haettiin joka kerta nostamaan häntä ammeeseen ja sieltä pois. Fabun rotevissa käsissä näyttikin laihtuneen Henrikin koukistunut ruumis todella pieneltä lapselta.

Forsberg ... mikä se kirja oli, jonka pistit penkin taa? Se oli kielioppi, herra maisteri. *Bas*. Tuo tänne. Minä tahdon sen kirjan. Se ... se taisi pudota penkin alle. Joku lienee sen ottanut sieltä. Tuokaa se tänne, sanon minä, olkoonpa se kellä hyvänsä. No? Tuokaa se tänne! Kyllä minä opetan teitä ilvehtimään koulussa. Herra maisteri, ei toisissa ole syytä.

Joukko hajautui eri ryhmiin, mitkä keinuivat, mitkä tanssivat. Isännät siirtyivät laseineen lähemmä kokkoa, ja me vetäysimme kolmisin lasiemme ääreen, jonne Forsberg tuli kernaasti ja heti kohta, kun häntä siihen kehoitimme. Minä kuulin, että olette maalannut, sanoi ystäväni, kun olimme saaneet toiset lasimme valmiiksi.

Rouva Forsberg tuli vieläkin sisälle, tällä kertaa kysymään eikö maisteri suostuisi panemaan vesikäärettä ruumiinsa ympäri, jota Fabun vaimo neuvoo ja jossa tapauksessa hän itse tulisi sitä panemaan. Ei, ei, sanoi Henrik: tämä kaikki menee kyllä ohitse ilman vesikääreitä. Taas läksi rouva pois huomautettuaan, että jos yöllä vaan mitä tarvitsee, niin koputtaa seinään, kyllä he heräävät.

Rouva Forsberg perusti erään kaivopuisto-huvilan tiiliseen kellarikertaan pienen ruokapuodin, jossa heillä oli paitsi puotihuonetta ainoastaan yksi huone asuttavaksi, eikä siis voinut hyyryläisistä olla puhettakaan. Eräänä iltapäivänä kevätpuolella talvea Henrik läksi kävelemään merikadulle päin nähdäkseen oliko hänen vanhaa kortteeripaikkaansa jo ruvettu purkamaan.

Myöskin kuuluu Forsberg olleen syytteen-alaisena jonkun kapakoitsijan tai sentapaisen henkilön ryöstämisen yrityksestä. Mutta kun hän toimittaa rikoksensa selvällä päällä ja tarkoin suunnittelee ne edeltäpäin, niin voinee hän pujahtaa irti tästäkin asiasta; varsinkin kun Siperiassa ainoastaan kaikkien selvimmät todistukset riittävät jonkun langettamiseen.

Hän oli siellä syytettynä erään suomalaisen naisen Elisabet Parviaisen murhasta; tämä oli viimeksi nähty mainitun Forsbergin seurassa ja seuraavana aamuna löydetty kuoliaaksi pistettynä eräässä puutarhassa. Syyksi tuohon tekoon arveltiin että Forsberg, joka varkaan käden kautta oli kadottanut muutamia vaatekappaleita, epäili Parviaisen tietävän kuka oli varastanut, mutta ettei tämä ilmaissut.

Ottakaat vaan minua vastaan, niin te'ette hyvän työn sekä minulle että kaikille muille. Kyllä minulla on luja terveys ja rohkea luonto sekä halukin hyvä. Sanoi joku minulle, Regulynkin jo olevan Unkarin maan varoilla Sibirian puolella kieliä tutkimassa, ettekö tiedä` kussa hän lienee. Mag. Reinholm ja Stud. Forsberg keräävät Inkerissä lauluja. Castrenille. Jaloarvonen Herra Tohtori!

Henkilöt: Maisteri Bas, opettaja. Rouva Streng, opettajatar, Koulupoikia, jotka päättävät ruveta rosvoiksi: Robert Friman...............Rinaldo Rinaldini. Kaarle Kronfelt.............Kaarle Moor. Frans Boström...............Mazarino. Frits Anckarström...........Gronzalov. Knut Seger..................Lassemaija. Josef Forsberg..............Musta Joonas.

Päivän Sana

alankolaisherroja

Muut Etsivät