United States or Bulgaria ? Vote for the TOP Country of the Week !


"Sellaisen ainoan löytämiseen vaaditaan onnea." "Kutka sen sinulta ovat vieneet, jolleivät kristityt! Mutta mitä muuta voi odottaa ihmisiltä, joiden tunnusmerkkinä on risti! Kuule minua: Kreikka on kaunis ja loi maailman viisauden. Me roomalaiset loimme voiman mutta mitä arvelet kristinopin luovan? Jos sen tiedät, niin selitä se minulle, sillä kautta Polluxin! en itse saa sitä selville."

Välisti kun katselen häntä, kun hän hypittää lapsia ja kaappaa heidät syliinsä taikka nakkaa palloa Kristoferin ja Polluxin kanssa taikka ampuu joutsella iltaisin kaupunkilaisten leikeissä, soisin niinkuin ennen, että hän olisi elänyt niinä aikoina, jolloin esi-isämme asuivat linnoissa, ja että Fritz olisi ollut ritari ja ratsastanut seuralaistensa etupäässä taisteloon jonkun hyvän asian puolesta esimerkiksi Turkkilaisia vastaan, joitten nyt sanotaan uhkaavan keisarikuntaa ja koko kristikuntaa.

Hän siinä vaikeroi synnytystuskissaan, ja Nero on osunut löytämään hänen valituksilleen varsin sopivan muodon ehkä siitä syystä, että hän itse tuskassa synnyttää jokikisen runonsa... Välistä minun käy häntä sääli. Kautta Polluxin! se mies on kummallinen sekoitus! Tosin Kaligulakin oli päästään sekaisin, mutta ei hän toki tällainen kummitus ollut."

Uskotko, herra, että hänen selkärankansa tulee rutisemaan käsissäni ja että nyrkkini tulevat musertamaan hänen mustan poskiluunsa." "Kautta Polluxin!" vastasi Vinitius. "En laisinkaan epäile, että niin käy, Croton." "Sinä tulet kunnostamaan itsesi," puuttui nyt puheeseen Chilon. "Niin!... Muserra sinä vain hänen poskiluunsa! Tuuma on oivallinen ja tuottaa sinulle kunniaa.

"Hän on kristitty," vastasi Vinitius. Petronius katsahti häneen kummissaan, kohautti olkapäitään ja rupesi puhumaan ikäänkuin itsekseen: "Kautta Polluxin! kuinka se oppi leviää! ja kuinka se osaa vallata ihmisten sielut!... Tällaisena kidutusten aikana luulisi ihmisten kiireen kautta kääntyvän roomalaisten, kreikkalaisten ja egyptiläisten jumalien puoleen.

Hätyytettyämme siten melkein joka päivä vihollisen aluksia ja oltuamme jo kerran vähällä joutua vangiksi taistellessamme kuutta kaleeria vastaan, tapasimme jälleen Veenoksan saaren luona heinäkuun ensimmäisenä päivänä Polluxin, jolla tällä kertaa oli seuralaisenaan fregatti Bernhardus.

Mutta kummallista se on... Kautta Polluxin!... Jos minä vain luulisin jumaliemme jollakin lailla voivan vaikuttaa maailman menoon, niin paikalla lupaisin jokainoalle kuusi valkoista härkää ja Kapitoliumin Jupiterille kaksitoista... Tee sinäkin lupauksia Kristuksellesi äläkä ensinkään tingi..." "Olen jo antanut Hänelle sieluni," vastasi Vinitius. "He erosivat. Petronius palasi cubieulumiin.

Huhtikuun 4 p. Tänä iltana kävin oikein iloiseksi, kun näin Kristoferin ja Polluxin yhdessä ahkerasti kallistavan päätänsä yhden kirjan ylitse, jonka he olivat asettaneet eteensä akkunalle. Se muistutti minua Fritzistä, ja minä astuin heidän luoksensa katsomaan, mitä he lukivat.

"Jos minun taloni," puheli Petronius itsekseen, "gemmani, etruskilaiset astiani, aleksandrialaiset lasitavarani ja korinttilaiset vaskiteokseni olisivat palaneet, niin Nero varmaan leppyisi. Kautta Polluxin! omassa vallassani oli päästä pretorianien prefektiksi.

Rakennusten harjoilla näkyi siivekkäitä, kullattuja nelivaljakkoja, ikäänkuin valmiina lähtemään lentoon kohti taivaan sineä, joka niin tyynenä kaarsi kaupunkia ja sen lukemattomia temppelejä. Sekä torin keskellä että sivuilla solui ihmisvirta: joukot astelivat Julius Caesarin basilikan kaarteen alatse, niitä istuskeli Castorin ja Polluxin portailla, niitä kierteli Vestan temppelin ympärillä.