Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 5. heinäkuuta 2025
KENTIN KREIVI. Niin kyllä, räätäli; ei kivenhakkaaja eikä maalari olisi saattanut tehdä noin huonoa työtä, vaikk' ei olis ollut kauemmin kuin kaksi tuntia opissa. CORNWALLIN HERTTUA. Vaan mistä syntyi riita, sanokaatte? OSWALD. Tuo vanha sissi, jonka hengen säästin Partansa harmaan vuoksi KENTIN KREIVI. Sinä kirottu Z! sinä hyödytön kirjain!
Ja niin eriskummallisia näkyjä? Tohtori Garden hymyili innolleni, näytti jonkun aikaa kokoavan ajatuksiaan, ja jatkoi sitten: Minä tulin kummallisella tavalla tutuksi herra Oswald Strangen kanssa. Me kuljimme italialaisella höyrylaivalla Civita Vecchiasta Marseilleen. Koko yön oli jo matka kestänyt.
Tai muuten hänen kohtalonsa rutto Sinuunkin tarttuu. Laske hänet irti! EDGAR. En maar laskekkan! kyll täst viäl tule toinen peli. OSWALD. Lasketko, orja, taikka surmas saat!
Kirjoititko jo siskolleni kirjeen? OSWALD. Kirjoitin, rouva. GONERIL. Nyt seuraa hanki vaan, ja ratsun selkään. Selitä pelon aiheet kaikki hälle Ja lisää omastakin päästäs syitä, Jotk' oikein tepsii. Lähde nyt, ja joutuun Takaisin riennä. ALBANIAN HERTTUA. Kuin kauas näkös kannattaa, en tiedä, Mut hyvä aina korjaamist' ei siedä. GONERIL. Ei, mutta ALBANIAN HERTTUA. Niin, niin, mutta loppu.
OSWALD. Mikä hirviö sinä olet, kun noin haukut ihmistä, jota et tunne ja joka ei sinua tunne! KENTIN KREIVI. Mikä pölkkypää pukki sinä olet, kun kiellät tuntevasi minut! Vaikka kaksi päivää sitten löin kintut altasi ja pieksin sua kuninkaan nähden. Vedä miekkasi, lurjus! Sillä vaikka on yö, paistaa kuitenkin kuu; ja kyllä minä kuu-kupusi pehmitän.
Pian sain tietää, että poimukauluksinen ystäväni oli sairaan herran uskottu palvelija, juomanlaskija, kamaripalvelija ja kaikki kaikessa. Isännän nimi oli herra Oswald Strange, hän oli vastikään muuttanut tuohon vastapäiseen taloon asumaan, ja uusi tuttavani, jonka nimi kuului olevan Masey, näkyi olevan taipuvainen kertomaan jotakin hänen elämästänsä.
CORNWALLIN HERTTUA. Mik' aikees? KENTIN KREIVI. Muuttaa puheenparteni, jota niin kovin paheksitte. Tiedän, hyvä herra, ett'en ole imartelija; se, joka teitä suorin sanoin petti, ei ollut suora konna; ja semmoinen en minä puolestani tahtoisi olla, vaikkapa epäsuosionnekin minua siihen kehoittaisi. CORNWALLIN HERTTUA. Sa millä häntä loukkaisit? OSWALD. En millään.
LEAR. Ei siitä sen enempää; olen kyllä sen huomannut. Mene sinä ja sano tyttärelleni, että tahdon häntä puhutella. Ken olen minä, mitä? OSWALD. Myladyn isä. LEAR. Myladyn isä! Mylordin konna! Sinä kirottu äpärä! sinä orja! sinä rakki! OSWALD. En ole yhtäkään niistä, mylord; suokaa anteeksi. LEAR. Isketkö silmää kanssani, sinä lurjus? OSWALD. Lyödä en anna itseäni, mylord.
Varovaa, viisast' antaa hänen pitää Aseissa sata miestä! Näin jos saa hän Mink' oikun, unen, houreen, kiusan, harmin, Hän hulluntöissään noiden voimaan luottaa Ja hengestämme määrää. Oswald! ALBANIAN HERTTUA. Liiaks' Sa pelkäät. GONERIL. Parempi kuin luottaa liiaks. Ma ennen estän pelkoa, kuin itse Pelosta estyn. Niin, tuon miehen tunnen. Mit' on hän lausunut, teen siskon tiedoks.
Kas, kun hurskas miehen' Ei meitä vastass' ole. Miss' on herras? OSWALD. Sisällä, mutta muuttuneena aivan. Kun sanoin sotajoukon maalle nousseen, Niin nauroi hän; kun tulonne ma kerroin, Hän vastas: "sitä pahempi"; kun Glosterin Petoksen ilmoitin ja hänen poikans' Uskollisuuden, hupsuks hän mua sätti Ja sanoi, että kaikki nurjaks käänsin.
Päivän Sana
Muut Etsivät