Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. syyskuuta 2025
Vaan kun virsi oli loppunut, niin oikaisihe ukko ja käski aloittaa virren »Mun sielun', ruumiin' omas' on, its' Herra armas tiedät tuon, siis omas ota huomahas, en joukkoo julmain pelkää taas.» Itsekin veisasi hän pää pystyssä. Ennenkuin oli virsi veisattu loppuun, niin oli jo isoin osa vainomiehistä hiipinyt pois.
Sun henkes tomuun vaipui liian syvään; kuink' itkit valittain, mut uskoin hyvään, jokaisen kurjan tuskaa: omas siinä soi!
Mi teko minut eessään ansioitti? Kuin tulla hänen arvoisekseen voin? Hän sinuun luottain arvos sulle soi. Niin, ruhtinatar, katsees, sanasi ain olkoot ainut autuus sielulleni! Niin vaadi, mitä tahdot: omas olen!
Heitä, poika, hiitehen sä mokomakin naama, joka sun ei omas lie, vaan muilta lainaks saama! Muutenhan sä raukka oot kuin pikku Pentti sällin, joka miestä matkiessa otti taaton mällin, puri, sylki, teuhasi ja mietti, tokko nähtiin kunnes huomas, että pilkkaa kaikkialla tehtiin. Z. Topeliukselle.
Jos ette hyvällä suostu, niin pääsette siitä vastaamaan, ei tuo niin mitätön asia ole, ettei voida oikeuteenkin mennä. Ota, poika, omas pois, ei sinun tarvitse antaa kirjojesi niin mennä, kyllä minä vastaan. Samassa otti isäntä kirjakorin penkiltä syliinsä ja minä muutin omaan koriini kaikki tavarani, jotka kyllä tunsin, ja annoin sitten korini isännälle.
Kaupungissa käymästä tul' äiti Kerran kotiin. "Lapseni", hän lausui, "Valmistaudu kohtaamaan nyt luonas Ylhäisiä. Eilen nuori kreivi, Uljaan paroonittaremme heimo, Saapui. Vartovanpa rouvan luullaan, Että vanhint' tytärtään hän kosii. Huomennapa kaupunkimme kaikki Nuoret herrat laittaa tanssikemut, Kiitollisna kunnioittaaksensa Paronessaa perheineen ja kreivii. Tyttö kultain, muiden iloitessa Saat tääll' yksin istuin reutoella, Sääntää muiden puvut, jättää omas. Jos meill' olot ois kuin muinen, saisit Siekin, tyttö parka, kutsukortin, Tanssiss' saisit loistella kuin muutkin; Poiss' se aik' on." Muut' ei ehtinyt hän Ovi aukes, tamineissaan airut Astui sisään, kauniin immen käteen Kortin oiens' hän ja lähti. Hohde Ilon luoma lensi otsan yli, Nimensä kun kortissa hän huomas. Mutta hohde vaan, mi kohta haihtui Ensi tuokiossa. "
Laakson lehdon liepehellä Illalla kun käyskelin, Mulle immyt hertas, hellä Kuiski lemmen lausehin: Sydän mun Omas sun Ijät' ompi, sun! Kukkain keskellä sen kuulin. Linnut lauloi livertäin. Soidessa sirkkuin hymy-huulin Kultaseni kuiski näin: Sydän mun Omas sun Ijät' ompi, sun! Kulta kuiski. Tuulen henki Vieno hiljaa huminoi.
AHAB. Sun isäsi. ISEBEL. Mun isäni, ja miksi Ei hänenkin? Vaan vasta puolittain Hän palvelevi sua, suuri Baal. Nyt auta häntä, niin hän kokonaan Sun omas on, ja temppelissäsi, Min sulle Samariaan teetti hän, On uhraava hän sulle kiitosuhrin, Ja perustuksen Israelissa Saa valtas vankan, horjumattoman. Sa, armollinen valtijatar, et Saa päästää kuningasta, varma kuolo On häntä taistelussa kohtaava.
Hiipii luo jo hieno Heljä: »Omas olen, vaikka orja!» »Et sa ole oma Heljä, tuosta tunnen oman Heljän, ettei mua lemmi sorja!» »Sua lemmin, ah, Heljä, mun armaani ankein!» »Ole Jauri et, Jauri on orjana vankein!» He on sokeat, voi! taru tumma tää Turjalle suurelle soi.
Kurki, päätään nostaen, Julistavi päätöksen: "Kosk' oot jyvät ottanut Luvatta ja tallannut Pellon, kaulas katkotaan, Joka tiedoks annetaan." Lausui la'en rajasta Pääsky varsin vihassa: "Varastathan sinäki Kurki, otat oloksi'i, Mit' et syö, kannat pois, Aivan niinkuin omas' ois."
Päivän Sana
Muut Etsivät