Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. kesäkuuta 2025
Siitä Pohjolan emäntä, kun kuuli oluen synnyn, koki vettä suuren korvon, uuen puisen puolellensa, siihen ohria oloksi ja paljo humalan päitä. Alkoi keitteä olutta, väkivettä väännätellä uuen puisen uurtehessa, korvon koivuisen sisässä.
Lennätettyään kahvipannun pöytään alkoi Auno valitella sitä, ettei täksi kesäksi voida saada perunankylvöä ollenkaan. Jos saisi siemeniäkin, niin ei ole aikaa idättämään, ja siksi toiseksi ei näytä olevan sulaa peltoakaan. Se tilkka, mikä olisi sulana, pitäisi saada ohraksi, jotta saisi muutamankaan riihen täyden ohria.
"Olenpahan talonpoika V:n pitäjäästä; pääasia on vaan, että saan maksun edestä mitä olen pyytänyt?" "Johan olen sanonut, että saatte, mutta mitä teidän hevosellenne pitää antaa ruoaksi?" "Kaksi kappaa kauroja tällä kerralla." "Niitä ei ole meillä; halla pani kaurat tänä vuonna, ja vanhoja ei ole." "Ohria teillä on?" "On." "No antakaa niitä sitten pari kappaa!"
Tämän perästä meni hän tupaan ja toi sieltä kopassa kanan ja kukkopojan "että edes tietäisitte koska ylösnousun aika on," niinkuin hän sanoi. Kasper kantoi muutaman kapan ohria, kauroja ja perunoita siemeniksi keväällä. Nyt meni hän rannalla olevaan talaasen ja otti sieltä rysän ja verkon.
Emme huoli sen enempää kertoa vieraan olosta Jäykkälässä sinä yön seutuna; mainitsemme vaan sivumennen, että vieraan hevonen sai ohria ja muuta ruokaa, niin paljon kuin halusi, ja että kun vieraalle laitettiin ruoka, tarjosi isäntä hänelle ennen syömään rupeamista ruokaryyppyä, mutta vieras ei huolinut siitä, eikä sanonut koskaan vielä viinaa ryypänneensä.
Ohran oljista oli vielä sekin hyöty, että niistä sopi varistella ohria, joista sitten keitimme ja joimme sitä niin kutsuttua "ohrakahvia", joka kylmässä ilmassa ollessamme vaikutti ruumiimme lämpimyydeksi. Sokeria tosin ei meillä ollut, vaan sepä olisikin ollut tällaisissa tilaisuuksissa ylellistä. Marraskuun 29 päivän olimme vielä samassa asentopaikassa.
Sitten patruuna on turhaan ostanut Limingasta talon. Olisi ollut sopivampi ostaa talo jostakin Tavaskengän sydänmailta, sanoi toinen tätieni miehistä. Minä en usein ostakaan hyvillä rukiilla huonoja ohria, arveli patruuna, rykäisten ja katsahtaen kattoon. Tuntuuko puheeni ohraiselta? kysäsi tätini mies.
Hevoset ovat pieniä, mutta väkeviä. Kaksikyttyräisiä kameleja ja suuria lammaslaumoja siellä tavataan, hirssiä, ohria ja vehniä viljellään, vaikka tosin niukasti.
Kun tou'ot alkoivat joutua leikattaviksi, kuulosteli Mikko läheltä ja kaukaa apulaista, mutta ei saanut ketään. Yksin täytyi Mikon ruveta leikkaamaan, Auno vain joskus kävi sitelemässä lyhteitä, milloin kotiaskareiltaan jouti. Karisemaan mieli ruis ja katkeavaksi joutui ohra ennenkuin kaikki oli leikattu. Oli ne viimein kuitenkin saatu kuhilaille ja ohria enemmän kuin puolet kykäisiinkin.
Virkkoi noin, jopa koht' ilon pauhina soi, kuni aalto rantaan jyrkkään käy, suvituulen tuomana suuren, vuoreen ulkonevaan, jota tyyntymätön ikityrsky saartavi kaikin säin, milt' ilmoin tuuli jos tulkoon. Nousi jo kaikki ja riensi ja hälveni valkamaleiriin; valkeat laittoivat majakunnat, nauttivat eineen; uhrin toi jumaloille, ken millekin, ainahisille palvoen surman välttääkseen työss' ankaran Areen. Zeullepa kansain pää Agamemnon suurväkiselle viissuvikunnan nyt härän uhkean vihki ja kutsui vieraiks arvokkaimmat akhaijein päät päteväiset, Nestorin ennen muita ja ruhtinas Idomeneun ja Aiaan kummankin, Diomedeen, Tydeun poian, kuudenneksipa oivan Odysseun, Zeun älyverran. Vaan tuli itsestään sotaärjyinen Menelaos, tuntien mielessään, mikä toimi ja työ oli veljen. Piirinä seisoivat, pivon ottivat ohria täyteen. Näin rukoellen siin' Agamemnon valtias virkkoi: "Korkea, mahtava Zeus, jylypilvinen, päällinen ilmain!
Päivän Sana
Muut Etsivät