United States or San Marino ? Vote for the TOP Country of the Week !
Vihdoin pysäytti talonpoika hevosensa eräässä polvekkeessa, josta kapea tie läksi kartanoon, ja Mogens lipui alas kuorman päältä ja alkoi puhdistella vaatteitaan oljista; kuorma läksi hiljaa kahisten edelleen.
Joka ehtoo täytyi minun mennä linnaan kuulemaan vankien vallatointa elämää, siksi kuin vihdoin viimein nukuin ja näin suloisia unia. Hän, jonka ensimäinen vuode oli oljista ja heinistä, tulee vielä unissa olki-vuoteelle, jos lepäävällä on hyvä omatunto.
Mutta kaikkein taitavin hän ehkä oli valmistamaan kaluja langasta ja oljista, joista viimeisistä aineista me kaikki luulimme hänen pystyvän laittamaan mitä hyvänsä ihmiskädellä voi laittaa. Mr. Dick'in maine ei ollut kauan supistunut ainoastaan meidän piiriimme.
Eräs tyttö Englannissa 1200 luvulla tuli raskaaksi ja pakeni kotoaan, peläten vanhempiaan. Hänen kulkiessaan yksin metsässä, nousi ankara myrsky. Tyttö, rukoiltuaan Jumalaa turhaan, kääntyi Saatanan puoleen, joka ilmestyikin nuorukaisena ja sanoi tytölle: "Seuraa minua!" Nuorukainen vei tytön erääseen lammasnavettaan, laittoi oljista sijan, ja meni hakemaan ruokaa.
Katoksi oli pantu muutamia hirsiä, lautoja ja turpeita niiden päälle. Päivää näkyi ainoastaan savulävestä, joka oli suolinahalla peitetty. Eräässä nurkassa oli oljista ja heinistä valmistettu vuode, toisessa seisoi hiilihanko ja pata-ripustin riippui katosta alas. Pieni puu-penkki seisoi lattialla, vaan se oli myöskin ainoa huonekalu, paitsi lukotointa arkkua, joka seisoi vuoteen vieressä.
Turkkilaiset koettivat lakkaamatta karata akkunoista sisälle, mutta lähetettiin aina veristetyin päin takaisin. Silloin keksivät he viimein meille onnettoman keinon: he tekivät itsellensä oljista ja muusta roskasta liikkuvaisia rinta-varustuksia, joita he lykkäsivät edellänsä jollain rattailla. Varustuksiin olivat he jättäneet isoja aukkoja, joista he ampuivat meitä ja olivat itse turvassa.
Mitä muualle on maksettavaa, siitä tahdomme toisti puhua. Nyt katsokaamme mitä kyläkunta on itsellensä velkaa.» »Monella meistä on vielä paljon kyllä saamista kylän yhteydeltä, oljista, heinistä ja muista viimeisen sodan aikana tehdyistä antimista.
Tämmöinen leipä oli vaikeata valmistaa, se hajosi vähänkin siihen koskiessa ja paloi helposti poroksi leivinuunissa. Talonpoika oli tottunut käyneesen kaljaansa, mutta nyt ei ollut maltaita. Koetettiin siis panna juomaa milloin oljista, milloin katajanmarjoista tai suomyrteistä, mutta sitä ei saatu käymään, siitä tuli terveydelle vahingollista ja pahanmakuista.
Asia on, näette, niin, että kun jyvä ei ennen hallaa kerinnyt ensinkään kasvaa, jäi tuo jyvän-yty kaikki olkiin ja nämät oljet ovat nyt avullisia maltaita", selitteli emäntä hyväntahtoisesti. "Ettäkö tämä olut on tehty oljista?" kysyin kummissani. "Aivan pelkistä oljista. Ei hyppysellistäkään ole siihen käytetty minkäänlaista viljaa", vakuutti emäntä. "Ihme kumma!
He kulkivat talosta taloon ja tulivat vihdoin kummun tasaiselle huipulle, tuon suuren ruohoista ja oljista tehdyn rakennuksen eteen, joka oli palatsina. Tästä oli ihana näkyala. Joka puolella levisi viljava, aaltomainen maa, jonka teki vielä ihanammaksi auringonpaiste, rehevyys ja varhainen kesänvihannuus.