Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 19. heinäkuuta 2025
Elon ehtoo kohta tullee; Silloin mulle Kunnian suo Jumalain. Henki on se, joka eläväksi tekee, ei liha mitään auta. Niin moni taivaan-toivonsa Kadotti kuolon virrassa, Piteli kyllä poveaan, Ei löytänyt vaan ollenkaan. Näin taivaan portist' taivaan tie Helvettiin vielä monta vie. Voi uskoa kavaltavaa, Mi sielun viimein kuolettaa! Se Jesuksess' ei elänyt Eik' elossa siis säilynyt.
Mut tiedän, jos solkeni löytäisin sen mene milloinkaan ei ehtoo taas olisin nuori ja onnellinen, en kulkisi kuoleman lehtoon. Näät ympäri minua kaartuvi yö oli linna ja linnassa vahdit ja siksi mun syömmeni synkästi lyö, kun raikuvat rattoisat tahdit. Tämä hyvää on, tämä kaunista on tule milloinkaan ei huomen olen sentään ma ijäti onneton, jos löydy ei vapaus Suomen.
Kaiken tämän olisi sentään hyvin kärsinyt, jos meitä vaan olisi ystävällisemmästi kohdeltu kotona; sillä Olle oli aina hyvä eikä kiusannut minua koskaan yli voimieni. Hän oli väkevä kuin karhu, ja teki yksin niin paljon kuin kaksi tavallista miestä. Melkeen joka ehtoo olivat jalkani märkänä, ja välistä koko ruumiini.
Vanha ikä elämälle Onpi kultakaunistus, Elon ehtoo, kuolemalle Pyhä, vakaa valmistus. Se on ilta ihana Elon päivän oltua. Vanhat vaivoja on nähneet Tuskiakin tunteneet. Kyyneleillä kylvön tehneet, Päivän kuorman kantaneet Nuoruudessa. Vanhana Nauttikoot he lepoa! Koska kerran kuolemalla Herra vaivat vanhojen Lopettaapi, paremmalla Elämällä palkiten, Silloin sielut korkeaan Kohoavat kunniaan.
Oman näköisensä hän siitä teki, leveäleukaisen, turpeahuulisen, lituskanokan, suun ison ja huulet paksut kuin hänellä itsellään. On nyt kesäinen ehtoo, kylpenyt on Matti ja syönyt täyteisensä aterian ja laitakse koppaansa täyttämään. Kerput tuoksuu tuvan orsilla ja piennarheinät lattialla.
Mutta vaikka Mari-raukankin mieleen oli tänä iltana kylvetty paljon levottomuutta, sointui hänen äänensä kuitenkin ehtoo virteen ja se vuodatti hänen sydämeensä rauhaa kumminkin hetkeksi. Severin oli juossut kylään, tiedustelemaan, mistä se outo kuumotus taivaalla oli. Kylässä oltiin niin ikään häiriöllä. Tanssi oli pikaisesti hajonnut. Kajostus tuli metsästä. Joukko nuorukaisia juoksi sinne.
Sillä jos siihen aikaan maan eläimet, ilman linnut, veden kalat tahi Ruotsin ja Suomen ikivuorten harmaa graniitti olisivat voineet puhua, niin ne olisivat maiden ja merien yli huutaneet: eläköön Kustaa-kuningas! Ja niin tuli ehtoo ja aamu Ruotsin valtakunnassa. 24. AAMUN VALKENEMINEN FALKBYSS
Kaunis on siinä hän nukkuessaan, surutonna ja tyynnä, kaunis niin kuin vanha on, kun lumi peittävi hapset, huulilt' on puna pois sekä kuihtuen kuivunut poski, mut elo pitkän pitkä ja turvasa, lämmin ja kirkas otsaan uurtehiseen kuin ehtoo luo kajastuksen.
Mutta mimmoiselta sinä Lents näytätkään! Sinun kasvoissasi on jotain outoa, jota minä en tunne, eikä sinulla ole oikea muotosi. Mutta kun sinä vedät suusi noin nauruun, sinulla taas on se vanha hyvä muotosi. Joka ehtoo ja aamu minä rukoilen sinun ja sinun perheesi edestä, ja totta kaiketi sinäkin siitä olet tietänyt. Enkä minä ole Annille enää vihoissani, en ollenkaan.
Jos vaan kulkee omaa oikoista tietänsä, ja vaikka mailma ympärillä olisi kuinka paha hyvänsä, se ei kuitenkaan tee asiaan mitään, ja onhan niitä rehellisiäkin ihmisiä mailmassa olemassa. Mutta sinulla sentäänkin on oikein; niinhän se on, että ravintolassa kasvanut on samaa kuin olisi vierailla mailla matkustanut. Sen sinäkin olet havainnut, ja jokikinen ehtoo sinä sen olet minulle sanonut.
Päivän Sana
Muut Etsivät