Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. kesäkuuta 2025
Moni vähä käristi osaansa nuotiotulella ja kalvoi sitä sitte puoli raakana ja peitti lopun mäkeen, josta Bulgarilaisten koirat olivat vikkelät sen korjaamaan. Lokakuun 13 päivän olimme samassa asentopaikassa. Ilma oli taas isot aikaa kaunis ja lämpöinen.
Helmikuun 25 päivän olimme samassa leirissä eli asentopaikassa; asetimme telttamme kuntoon, joista sitte oli avara ja kaunis näköala: Bosporan ihana tyynen kirkas salmi, ja sen rannoilla olevat komeat kaupungit: Konstantinopoli ja Skutari, Vähän Aasian korkeat vuoret peitettyinä ikuisella lumella, jotka kimaltelivat jalosti auringon paisteessa ja sitä ihanan lumoavaa auringon laskua tyyniinä kevät-iltoina, joka oli ikään kuin vaipuvinaan Marmoramereen, jossa laivat ja venheet kiitelivät sinne tänne.
Lokakuun 26 päivän olimme samassa asentopaikassa, lähellä Gorny-Dubniak'in varustuksia, valmiina tappeluun, jos tarve vaatisi. Kello 2 j.pp. pidettiin yhteinen jumalan-palvelus prikatissamme. Venäläiset olivat löytäneet maissipellosta erään pyhäinkuvan eli taulun; se oli parin kyynärän korkuinen ja kuvasi Neitsyt Mariaa Kristuslapsen kanssa.
Marraskuun 28 päivän olimme vielä samassa asentopaikassa. Me elimme täällä oikein vuoripeikkojen elämää, kannoimme laaksoista lehtikerpoja, heiniä, puimattomia nisun- ja ohranolkia, pehmikkeeksi allemme.
Innokkaat raikkaat hurraahuudot kaikuivat koko Keisarin leirissämme olon ajan. Tässä seisoi se joukko, joka pani tuon "rautaisen renkaan" Plevnan ja sen puolustajain ympärille. Ehtoolla Keisarin poismentyä muutimme entiseen asentopaikkaamme. Marraskuun 5-14 päivään olimme samassa asentopaikassa.
Marraskuun 20 päivän olimme samassa asentopaikassa. Päivällä olimme tekemässä multavarustuksia ja ampumaojia lähellä oleville pienemmille ylängöille, joista oli mukava näkö-ala vihollisiin päin. Varoillamme täytyi olla sentähden, että olisimme voineet torjua mahdollisia hyökkäyksiä Mehmed-Ali paschan joukoilta, jotka eivät olleet meistä aivan etäällä.
Marraskuun 25 päivän olimme samassa asentopaikassa. Ilma oli ihana ja lämmin. Meillä oli siis hyvä tilaisuus tarkastella ja ihannella noita kauniita majesteetillisiä sangen korkeita vuoriseutuja, joilta alas katsellen kylät ja huoneet laaksoissa näyttivät niin kummallisen pieniltä kuin nuot pienet leikkitupaset, joita tavataan lasten kamareissa.
Ohran oljista oli vielä sekin hyöty, että niistä sopi varistella ohria, joista sitten keitimme ja joimme sitä niin kutsuttua "ohrakahvia", joka kylmässä ilmassa ollessamme vaikutti ruumiimme lämpimyydeksi. Sokeria tosin ei meillä ollut, vaan sepä olisikin ollut tällaisissa tilaisuuksissa ylellistä. Marraskuun 29 päivän olimme vielä samassa asentopaikassa.
Niin sitä vaan väliin hurrataan sotaretkillä, kun oikein onnenpyörällä ajetaan ja rohkeita ollaan. Joulukuun 1 päivänä olimme aamupäivän samassa asentopaikassa. Ehtoopäivällä sai meidän komppania käskyn mennä etuvartia-ketjuun eräälle Vratsches'in kylän lähellä olevalle vuoritöyräälle. Ensin kiipesimme vuorelle. Sinne päästyämme asetti komppaniamme päällikkö itse vahtimiehet paikoilleen.
Itse arvelimme: kyllä vielä tappeluita piisaa, ehkä niitä saamme joka mies, ennenkuin sota loppuu. Soittokunnat soittivat pataljonain kunniamarssia. Prikatin komentaja kenrali Ellis I ripusti jokaisen "valitun" rintaan mainitun ristin ja antoi samalla heille suutelon. Lokakuun 29 päivän olimme aina vaan samassa asentopaikassa.
Päivän Sana
Muut Etsivät