United States or Nicaragua ? Vote for the TOP Country of the Week !


Jälkeen puolipäivän tultuansa takasin kylään, ei hän kenenkään antanut tietää, mitä hän oli ollut kaupungissa tekemässä ja kuinka siellä oli käynyt. Siihen siaan oli hän iloisena ja tytyväisenä olevinansa ja puhutteli kaikkia ystävällisesti, ja vielä Karhulaakin, pahinta vihamiestänsä, joka piti krouvia ja oli rikkain mies kylässä ja myöskin kirkkoväärti ja kylän hallitusmiehiä.

Kero-Pieti ja Antti, jotka kävelivät viimeisinä, olivat alkaneet keskustella, ja kun saarnamiehen kävely oli hidasta, jäivät he pitkän matkaa toisista. "Kuinka oli sitten sinun laitasi, nuori ystäväni?" jatkoi Kero-Pieti kyselyjään. "Etkö arvannut viimeisen hetkesi tulleen? Etkö tiennyt olevasi pian Herran kasvojen edessä tiliä töistäsi tekemässä?"

Kun keski-yön aikana ajoimme pappilan, provessori L:n asumapaikan, sivutse, näkyi siellä kynttilän valo eräästä akkunasta kimaltelevan. Eversti sen huomasi ja sanoi ystävällisesti loistavin silmin: "tuossa istuu nyt L. valvomassa ja työtä tekemässä lähimmäistensä hyväksi.

Istukaa, kapteeni. Tästä ei korkealta putoa. Onko kapteeni kauankin odottanut? ONNEN HERRA. Ei siitä ole kuin vähän aikaa, kun minä tulin. PASANTERI. Ja näytti olevan seuranpitäjäkin, niin että pitkäkin aika olisi lyhyeksi käynyt. ONNEN HERRA. Varsinkin kun minulle oli seuraa tekemässä teidän tyttärenne. PASANTERI. Meidän tytär? Ei suinkaan hän ole ollut. ONNEN HERRA. Oli hän.

EGMONT. Ne he vielä vallattomuudellaan saattavat repiä sämäksi. Ja keitä te olette? Te näytätte olevan siivoja miehiä. RAKENNUSMESTARI. Semmoisia me harrastamme olla. EGMONT. Ammatiltanne? RAKENNUSMESTARI. Rakennusmestari ja ammatinvanhin. EGMONT. Ja te? SOEST. Rihkamoitsija. Te? EGMONT. Te. JETTER. Räätäli. EGMONT. Juohtuu mieleeni, te olitte pukuja tekemässä minun palvelusväelleni.

Ei milloinkaan pyydä. Ei ole mitään pyytämistä minulla. Kaikkiko on onnen antimet? Ei tiedä, olisiko antajaa sen, siksi en pyydä! Mutta Kiesuksen kirkossa saavat naisetkin olla uhria tekemässä, kuka tahtoo, muistatko, mitä sanoi? Muistan toki, näin sanoi, kun täällä puhui: »Kaikki ottaa hän yhtä rakkaasti vastaan, kutsuu kaikki armo- ja uhripöytänsä ääreen.

Yöt vietimme tällä noin 3-400 virstan pituisella matkalla joko jossakin muiden matkustajain tekemässä kodassa eli balaganissa, kuten niitä venäjäksi kutsutaan, tai myös salvetuissa huoneissa, joita kullanhuuhdonta-yhtiöt ovat rakennuttaneet väestölleen lepopaikoiksi matkoilla huuhtomoihin ja niistä takaisin. Edellisissä on hyvin vähän suojaa sadetta ja tuulta vastaan.

Sillä kapteeni Charles, jos hän muuten häntä puhuttelikaan, sanoi häntä vain Maryksi. Mutta viime kuukausien vienot kesätuulet, runsaat rahdit ja onnelliset matkat olivat pehmittäneet kapteenin mielen. Ja ensi kerran elämässään tunsi hän mielessään alinomaista pelkoa, että oli tekemässä jonkin suuren ja hirveän tyhmyyden.

Usein ansaitsevat itse aineensa puolesta tutuksi tulla ja ikäskun näytteeksi ulkolaisille, Suomen yhteisen kansan nykyisestä kirjallisesta taidosta. Ei monta vuotta sitte präntätyssä saksalaisessa hyvin oppineen miehen tekemässä kirjassa luetaan Suomalaiset vieläki pakanain sekaan. Ei siis taida haitata, että tulisivat vähä paremmin meidän maan ja kansan tuntemaan.

*Lisäys.* Jo vuonna 1817 moitti Juteini eräässä pienessä runossa "Kivipiirros häpypatsaassa Suomen oppineille" oman maan sivistyneitä siitä, ett'eivät käyttäneet Suomen kieltä; mutta vasta 1819 tuotiin eräässä professori J. G. Linsén'in tekemässä kirjoituksessa Mnemosynessä esiin se vaatimus, että Suomen kieli oli koroitettava korkeamman sivistyksen kannattajaksi Suomenmaassa. Arwidsson'in rinnalla puolusti samaa mielipidettä myöskin Eerik Kustaa Ehrström (Venäjän kielen opettaja yliopistossa, sitten Pietarin ruotsalaisen seurakunnan kirkkoherra,