Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 5. kesäkuuta 2025
Ensin oli sivurakennuksen luona hiljaista, mutta sitten sieltä alkoi kuulua kaksi toinen toistaan kovemmin puhuvaa vihaista naisääntä, joiden väliin vaan silloin tällöin sekaantui hymyilevän pehtorin levollinen ääni. Nehljudof kuulosteli. Voimia ei riitä, ja sinä veisit ristinkin rinnalta! puhui kiukustunut akan ääni. Vastahan se juuri oli sinne päässyt, puhui toinen samallainen ääni.
Pitkälle karstalle oli päre pihdissään palanut, uupumus valtasi mielet ja uupumus miehet, ja levolle laskeutuivat Jorma, Kari ja hänen äitinsä. Vanhukset nukkuivat pian, mutta Kari valvoi kauan mietteissään. Eikä hän saanut rauhaa ennenkuin nousi ylös, pistäytyi pihalle ja tuvan nurkalta kuulosteli.
Kun tou'ot alkoivat joutua leikattaviksi, kuulosteli Mikko läheltä ja kaukaa apulaista, mutta ei saanut ketään. Yksin täytyi Mikon ruveta leikkaamaan, Auno vain joskus kävi sitelemässä lyhteitä, milloin kotiaskareiltaan jouti. Karisemaan mieli ruis ja katkeavaksi joutui ohra ennenkuin kaikki oli leikattu. Oli ne viimein kuitenkin saatu kuhilaille ja ohria enemmän kuin puolet kykäisiinkin.
Kaikkiaan oli vaunuja 18 ja kaikki vaunut paitsi päällystön olivat täpötäynnänsä vankeja. Kulkiessaan vaunujen ikkunain editse, kuulosteli Nehljudof mitä niiden sisäpuolella tapahtui. Kaikista vaunuista kuului kahleitten kolinaa, rymyämistä, porpatusta, järjettömiä haukkumasanoja, vaan ei missään puhuttu, kuten Nehljudof oli odottanut, matkalla kaatuneista tovereista.
Yksi naisääni puhui: jamais, jamais je ne croirai, ja toisesta päästä kuului miesääni, joka jotakin kertoi ja toistamistaan toisti: la comtesse Voronzoff ja Victor Apraksine. Kolmannelta haaralta kuului puhe ja nauru yhtenä porinana. Maslennikof kuulosteli mitä vierashuoneessa tapahtui yhtaikaa kuunnellen myöskin Nehljudofia. Minun olisi taas puhuttava siitä naisesta.
Katseli pääskysiä, jotka lentelivät poutaisella taivaalla talon ympärillä ja tuon tuostakin pistäytyivät räystäiden alle; kuulosteli sitä sirinää, jota poikaset pesissään pitivät joka kerta, kun emo heidän luokseen lensi. Ei varis väkisin ota, ei tee ilmitappelua heikompainsakaan kanssa, vaan odottaa otollista hetkeä varkain viedäkseen.
Sakris kuulosteli, paitahihasillaan, jäähtyneen kahvinsa ääressä. Viimein hän kysyi: Degerössä? Milloinka ... missä? Mimmi Rumfelt ilmaisi, että he lähtisivät Nelman kanssa tänä iltana Degeröhön. Olihan nyt juhannusaatto. Sakris hämmästyi: Juhannin aatto? Juhannin aatto ... kuinka se on mahdollista? Niin kuluu aika ulos ... minä en ymmärrä, kuinka se on kulunut ... tämän kesän alkupuoli.
Pitkän jännityksen perästä tämä vaikutti Henrikiin niin tärisyttävästi, että hän oli kadottaa koko malttinsa ja purskahtaa itkuun. Onnellisena hän meni entiseen huoneeseensa ja yhä kuulosteli kaikkia ääniä siitä toisesta huoneesta. Pitkän aikaa tuntui kätilö yhä liikkuvan ja puuhaavan jotakin. Vihdoin kuului Ingridkin puhuvan.
Hänet valtasi omituinen levottomuuden ja viehätyksen sekainen tunne heti kun tyttö istuutui häntä vastapäätä. Monta kertaa, kun Boleslav korviaan heristäen kuulosteli hiljaista liikuntaa kyökissä, valtasi hänet äkillinen pelko, niin että hän oli vähällä hypähtää pystyyn ja huutaa tytölle: »Jää sinne älä tule!» Ja sentään huoahti hän tyydytettynä tämän astuttua huoneeseen.
Päivän Sana
Muut Etsivät