Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. lokakuuta 2025
Jos kokoat kaikk' ihmisyyden vaivat, Jylhemmäks niist' ei taivas tulla vois; Jos kuopan maan sisimpään soppeen kaivat, Valoa sielläkin nimeksi ois; Vaan tääll' ei koita päivä pilvein takaa; Ken hajoittaa ne vois, hän maassa makaa, Pois äiti on, ja rakkaus on pois.
Vaan vaikea ois laulun luetella Mit' ihmiskunnan sankar' tehnyt on, Sill' aikakirjain lehdet arvostella Vaan voipi töitä moisen urohon. Maa palkintoa niist' ei jaksa antaa, Sen rinnass' omassansa sankar' kantaa.
Suvaitkaa Siis, arvoisat ja jalot isät, että Nykyinen konsuli ja äskeinen Voittoisa päällikkömme meille vähän Niist' urhotöistä kertoo, joita tehnyt On Cajus Marcius Coriolanus, jolle Nyt kunnioitus ansaittu ja kiitos Osaksi tulkoon. 1 SENAATTORI. Kertokaa, Menenius; Ei pituudesta haittaa. Ennen puuttuu Varoja valtiolta palkita Kuin meiltä halu antaa.
*Prinssi*. Teidän armollanne lienee Tytärtä kaks, tietääkseni Toinen niist' on suloinen. Pelko jäätää sydämmeni. Toinen tyttönen On kuin hanhi typerä, Ilman ihmis-älyä. Piiloon itsensä nyt sulkee. Armonne, Florinna kulkee Ylös arkipuvussa, Hämillä ja pelossa. Hält' on varastettu vaatteet! *Kuningatar*. Sulta mitkä tyhjät vaatteet! *Liila*. Kysykää hält' itseltään! *Kuningatar*.
KUNINGATAR. Ja tappaaksemme kaiken ihmetyksen Ijäksi jääkin. CLOTEN. Mont' on Caesaria, Mut Juliusta harvassa. Britannia On oma maailma; omat nokat meillä, Niist' emme mitään maksa. KUNINGATAR. Minkä onni Soi heidän ottaa meiltä, suo se meidän Takaisin ottaa.
Pitääkö minun kertoa omaisuuksistani? Kaikista omaisuuksistani? No, samapas tuo! Kuulkaa sitte! Laulu n: o 3 Merestä minulle aartehia pyörii, Tuhannet orjat mun pelloillani hyörii, Kas siellä, miss' on Rio, Rio, Rio Janeiro! Mulla on neekerejä, väkeä se mustaa, Tuhannet määrät ja vanhin niist' on Kustaa, Kas siellä, j. n. e.
Nyt viisas astuu esihin, Sanoen, ett' olla täytyy niin: Esimäinen on näin ja toinen näin, Siis kolmas myös ja neljäs näin; Ja jos esimäistä ja toist' ei ois, Ei kolmas ja neljäs olla vois. Tuot' oppilaat joka paikass' ylistää, Vaan heiltä kangas kutomatta jää. Jos tahdot elon tutkia, kertoella, Siit ensin täytyy henki karkoitella; Nyt osat on hänen hallussaan, Ah! puuttuu niist' elon side vaan.
Se lupaa vain: Kun kerran selvään puhuu sydämes sulle toiveensa, mult' älä niist' yhtään salaa! RECHA. Ajatuskin, teiltä salata syömeni mua vavisuttaa. NATHAN. Ei enää tästä? Kerta kaikkiaan se päätetty on. Tuoss' on Daja! No? DAJA. Tääll' alla palmuin vielä kulkee hän ja kohta ilmaantuu tuon muurin takaa. Kas tuolla? RECHA. Ah! ja näyttää epäröivän mihinkä mennä: eespäin, oikeaan vai vasempaan.
Usein hukkui Työt miehen parhaimmankin syvyyteen, Men' usein taappäin työ ja moni nukkui Jo kesken tointaan uneen ikuiseen. Mut vaikka tuskin kenkään päähän jaksaa, Niin työ se sentään hikihelmen maksaa, Se kansan työt' on, työtä pysyvää! Ja vaikka syvyys monet mietteet nieli, Jäi heelmä niistä sentään, kansan mieli Niist' temppelin sai kerran pystyttää. Se valmis onkin.
Niist' yhden mursin, joku vuosi sitten, kun siihen hukkua ol' lapsi muudan; ja minkä kerron nyt, se uskottakoon. Jokaisen kolon suusta pisti esiin syntisten jalat ynnä sääret, pohkeet; muu kaikki piili reikään pistettynä. Paloivat kunkin jalkapohjat tuosta, nivelet nykki niin, ett' oisi varmaan katkennut siinä side, vitsasköysi.
Päivän Sana
Muut Etsivät