Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. heinäkuuta 2025
Niin kauniin, uskollisen kansan keskeen, niin rauhallisen kansalaisen eloon ja kotihin niin suloiseen Maria, manattu huudoin äänekkäin, mun antoi jo kastehessa Battisteron vanhan nimeksi pantiin mulle Cacciaguida. Moronto oli veljeni ja toinen ol' Eliseo; naisen, josta sukunimes sinäkin sait, Pon-laakso mulle antoi.
En väärin ymmärtänyt silmäystä, Tuot' arkaa, haaveksivaa. Kirje, sinä Hänelle lausu, mit' en itse taida. Pyhyyteen, jota lähestyy vaan hän, Sen kätken. Kun hän tulee, rukoilee, Rukoile puolestani, pyhä äiti! Jo tullaan! Hän ja hänen isänsä. Seitsemäs kohtaus. Mun tyttäreni! Liiaks kihlaustas Juhanin kanssa estellyt jo olet. Ei laatuun käy se enään. Näänhän itse Kuin kukat poskillasi kuihtuu.
Kentiesi perintövaino Rauhan rosvosi sinulta. KULLERVO. Rauha ei minun iloni. Sukuni perintö: vaino Siinä mun vereni herkku.
TYKO. Pois, Yrjö! Tilinsä minulle on suurempi. Niilo! PAULI. Nyt ole niinkuin taivaan sineys, Mun Tykoni. Sun asias oikea Ja vapaa sydämmes sua nostakoon! YRJ
Te ystävät, joiden rinnassa kyyt yön-pitkät pistää ja kalvaa, te, joita jäytävi sydämen syyt ja elämä harmaja halvaa, oi, helise heille mun kantelein, oi, helise onnea haavehein ja unta silmihin unettomiin mun silmäni suljit sa niin.
Mutta jos ei mua tottele, vaan ylenkatsovi, silloin tarkoin mielessänsä hän arvelkoon, ajatelkoon, ettei, vaikk' iso on väki hälläkin, hän mua kimppuuns' ärsytä vain, näet voimilt' oon väkevämpi ma paljon, ennemmin myös syntynyt, vaan sydäminpä hän julkein mielii veikata vertana mun, jota säikkyvät muutkin."
Väkivaltaiset murskaan, mut säästän vanhurskaan, teen kullekin oikeuden mukaan: olen sellainen, miksi kukin uskoo mun, siksi mun voimaani vältä ei kukaan.»
Huone Capuletin talossa. KREIVINNA CAPULET. Miss' on mun tyttäreni! Kutsu häntä. IMETT
Malvolio tänne tuokaa. Ah! nyt muistan: Mies raukka lienee aivan järjiltänsä. Sekava häire omass' itsessäni Mun hänen häireens' unhottamaan saattoi. NARRI. Niin, armollinen neiti, hän torjuu päältään Belsebubia niin hyvin kuin ihminen hänen tilassaan saattaa.
Viikon vuotin kultaani, vuotin joka ilta, Kysyin keon kukilta ja ilman lintusilta: Ettekö kukat ole kultaani nähnyt, Miss' ompi kultani kulkenut ja käynyt? Ettekö tieä te lintuset pienet, Missä mun kultani elänee ja liene? Kulta oli ilossahan meren tuolla puolla, Minun anto surra, ikävähän kuolla. Onneton olin minä ollessani, Onneton tähän kylään tullessani.
Päivän Sana
Muut Etsivät