Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. toukokuuta 2025
Mit' uskomme, se siellä ilmi käypi, ei todistettuna, vaan selviönä kuin ensi totuus, johon uskoo luotu. »Madonna», vastasin, »niin hartahasti kuin voinen vain ma Häntä kiitän, joka mun nosti maailmasta kuolevien. Mut lausukaa, mitk' ovat merkit synkät tään tähden, jotk' on aikaan saaneet, että maan päällä Kainin taru liittyy siihen.»
Ken konna tään on tehnyt? CASSIO. Tuoss' on, luulen, Lähellä yksi, jok' ei pakoon päässyt. JAGO. Kavalat konnat! Avuksi tänne! RODRIGO. Auttakaa mua tässä! CASSIO. Siin' yks on. JAGO. Salamurhaaja! Sa konna! RODRIGO. Kirottu Jago! Verikoira! Oo, oo, oo! JAGO. Vai pimeässä ihmisiä murhaat! Miss' on ne verirosvot? Voi, kuin hiljaist' On kaikki kaupungissa! Murhaa! Murhaa! Mitk' aikeet teillä?
Babylonista kahdellakymmenellä kameelilla hän täydet, kalliit ryytikuormat toi ja jalokivet, kankaat arvokkaimmat ja kauneimmat, mitk' Intiasta löytyy tai Persiasta taikka Syyriasta, niin, jopa Kiinasta. RITARI. En osta mitään. DAJA. Kuin ruhtinas hän suur' on väestään. Mut usein ihmetellyt oon, miks häntä se 'Nathaniksi viisaaks' ylistää, ei 'rikkaaksi'.
Unonen, isoisäkseni tulit, Ja isän mulle siitit, äidin loit Ja kaksi veljeä. Mut voi, mitk' ivat! Tuskinpa syntyivät, niin katosivat. Heräsin siihen. Kurja, joka luottaa Isoisten lempeen, uneksii, kuin minä, Ja herää tyhjään. Ah! Vain houreksin: Moni tyhjää unelmoi, ja syystäkin, Mut onneen aivan uppoo. Minä samoin: On syyttä mulle kulta-aarre avoin. Keijunko työtä? Kirja? Kuinka soma!
Missä viivyitte? Mitk' erämaat ja vuoret, virrat vielä meit' eroittaa? Vaikk' elämme niin liki, miks ette riennä Rechaa syleilemään? Vaikk' uhriksi jäi liekkein polo Recha! Ei, oli, oli jäädä! Tyyntykää! Oi, kauheaa on kuolla liekkeihin! NATHAN. Mun armas lapseni! RECHA. Yl' Eufratin ja Tigriin, Jordanin vei tienne teidät, ja kuinka monen muunkin veden yli?
Mä ainakin sen luen saalihiksi, Etten oo tullut keisariks', en kansleriksi. Vaan päällikön jos mekin ottaa saamme, Niin paavi meille valitkaamme. Ma toivon, kaikki täällä tietää, Mitk' ansiot häll' olla sietää. "Ylös lentele, leivo, ja terveiset Vie armaimmalleni tuhannet!" SlEBEL. Ei yhtään tervehdyst'! en viitsi tuota kuulla. FROSCH. Tuhannet terveiset sydämellä ja suulla!
Niin mä luulin, niin mä kuulin: Kaikki kuoli jo käköset, Laululintuset katosi Suomen maasta surkeasta, Pohjolan kolkoilta periltä: Mitk' on nälkä näännyttännä, Mitkä kylmä kaatanunna, Mitkä, muuttaen tapansa, Havukoina harmajina Toinen toista raadellunna.
Sentähden iloitsen, kun taivaan rantamille Tuo kaunis aurinko noin hiljaa vaeltaa. Se vaipuu kenties minne vaipuneekaan Luo Luojan kertomaan, min täällä nähnyt on. Mitk' vaiheet katoovaiset täällä vaihdelleekaan, Ne näkee aurinkoinen, kirkas, varjoton.
Hälle isä, niin takas kukin, vilpillinen olla ei ole voinut; ennenkuin sit' uskoo hänestä, tuosta rakkaast' isästään, niin ennen veljiäänkin, joista muutoin niin mielellään vain parast' ajatella hän tahtois, petoksesta syyttää hän; ja selville hän petturit saa kyllä ja osaa kostaa. SALADIN. Niin, ja tuomari? Mitk' annat sanat suuhun tuomarin, ne pian kerro!
HERTTUA. Puku, ääni, muoto yks, mut kaksi miestä; Vain silmän haire, joka on, eik' ole! SEBASTIAN. Antonitko? Rakkahin Antonio! Mitk' onkaan tuskan hetket mulla ollut Sen jälkeen kuin ma sinut kadotin! ANTONIO. Sebastianko te? SEBASTIAN. Sit' epäiletkö? ANTONIO. Miks itsestänne kahdajaon teitte? Omenan puoliskotkaan niin ei yhtä Kuin nämä kaksi. Kumpi on Sebastian? OLIVIA. Ihmetten ihme!
Päivän Sana
Muut Etsivät