Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 29. heinäkuuta 2025


"Pitkinä, pimein' öinä on finmarkenilaisella kylläkin hauska tilaisuus tähtitaivaan ihmetten selvittämiseen," sanoi Thorsen puolustaiden. "Tähtitaivas on hänen lohdutuksensa ja hänen toivonsa." "Tuop' oli siveellisesti kauniisti sanottu," tuumi kreivi. "Sit' en tiedä," vastasi Thorsen. "Tiedän sen vaan siveellisesti tott' olevan, ja siinn' on minuiselle kylliksi."

Siit' on kasvanna Kaleva, Kullervo Kalevan poika, Siitä Vellamo sikisi, Kartanoihin kasvoi tontit. Metsän lattiat heräsi, Tuonettaret, Luonnottaret, Vielä vanha Väinämöinen, Sekä seppä Ilmarinen, Lemminkäinen lieto poika, Sankarit väkevät sangen, Isot ihmetten tekiät, Entiset epäjumalat.

Ei uuvu, ei vaivu, Ei tieltä ne taivu, Ja valkeuttaan Ne luo yli maan. Vuos'tuhannet siellä Ne loistoa loi, Vuos'tuhannet vielä Ne välkkyä voi. Oi, Luoja, kuin voinen Ma, maan tomu moinen, Sun tekosi nää Ja työs käsittää? Tok' ilmasi laajat Ja ihmehes nuot Ja tähtesi taajat Mun tutkia suot. Maailmojen luoja, Sa ihmetten tuoja, Kuin sanomaton Sun voimasi on!

Sokrates vakuutti suoraan, että hän oli jumalan lähettämä, aivan niinkuin tämä juutalainen opettaja; mutta hän ei koskaan tahtonut käydä ihmetten tekiästä. Hänen yliluonnollisen voimansa ainoa tunnusmerkki oli hänen 'suojeleva henkensä' hänen daimoninsa. Mutta kenties oli parempi, ettei hänellä skeptillisten Athenalaisten joukossa ollut voimaa ihmetöitten tekemiseen.

Kauniimpia näistä taruista on satu "rakastuneesta tontusta", jonka "Normandien ihmetten"-nimisen kirjan tekijä kertoo ja jossa löydämme talonpoikais-puhetavan koko suloisuuden. Tämä tonttu oli ihastunut erääsen kauniisen talonpojan vaimoon ja joka ilta hänen kehrätessään valkeansa ääressä, tuli se istumaan takan toisessa loukossa olevalle jakkaralle.

HERTTUA. Puku, ääni, muoto yks, mut kaksi miestä; Vain silmän haire, joka on, eik' ole! SEBASTIAN. Antonitko? Rakkahin Antonio! Mitk' onkaan tuskan hetket mulla ollut Sen jälkeen kuin ma sinut kadotin! ANTONIO. Sebastianko te? SEBASTIAN. Sit' epäiletkö? ANTONIO. Miks itsestänne kahdajaon teitte? Omenan puoliskotkaan niin ei yhtä Kuin nämä kaksi. Kumpi on Sebastian? OLIVIA. Ihmetten ihme!

Ei pidä koskaan ihmeitä odottaa, sillä ei nyt enään ole ihmetten aika", puolustelin periaatteitani. Semmoiset jaahinat päättyivät tavallisesti siihen, että he lähtivät pois, ilvehymy huulillansa! Elokuun loppupäivinä, eräänä perjantaina kääntyi tuuli pohjoiseen ja alkoi luita-vihlovan kylmästi tuulla viuhtoa.

"Se olisi kyllä mieluinen seura minulle," sanoi kristitty, "vaan tuon hurskaan isän vastainen turvallisuus voisi ehkä sen kautta joutua vaaraan; sillä kansanne julma käsi on tullut punaiseksi Herran palveliain merestä, ja sentähden me tulemme tänne haarniskoissa ja varustuksissa, miekoilla ja keihäillä, raivataksemme tien auki pyhälle haudalle ja suojellaksemme niitä valittuja pyhimyksiä ja erakoita, jotka vielä viipyvät tässä lupauksen ja ihmetten maassa."

Niitten ihmetten tähden, jotka sinä teet, joita ei kenkään toivonut; koska sinä menit alas ja vuoret edessäs sulasit. Ei maailman alusta kuultu, eikä korviin tullut ole, eikä yksikään silmä nähnyt ole, paitsi sinua, Jumala, mitä niille tapahtuu, jotka sinua odottavat."

Päivän Sana

komeudessansa

Muut Etsivät