Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 5. toukokuuta 2025


Eikös ole ihmeellistä, että keskellä talvea ajatellaan kevättä, että juuri vuoden pimeimpänä aikana niin kernaasti muistellaan yötöntä päivää? Niin rakkaani, mikäpä olisikaan ihmeellisempää kuin että keskellä maailman murheita voidaan ajatella iloa Jumalassa. Nyt joulunaikana ovat laululintuset kaukana Afrikan palmulehdoissa, ja kedon kukkaset ovat hautautuneina valkean lumivaipan alle.

Aurinko oli jo hetken aikaa sitten mennyt mailleen ja laululintuset olivat lopettaneet ylistyslaulunsa ja pää painettuna pikku siipiensä alle lepäsivät rauhallisina puiden oksilla, ollaksensa valmiina uusilla voimilla seuraavan päivän koittaessa laulullaan alkamaan kiitostansa Luojalleen.

Tuo kaunist' on, lie tottakin; Mut vainaan tunsin minäkin Ja tiedän: onnellisna Hän eläessään päällä maan, Ei elänyt, mut nukkui vaan. Hajamielisyyttä. Raskas ilma kammion; Rinta ahdistuupi. Luonnon sulo mielessäin Eloon havahtuupi. Päivän paiste hempeä, Nurmet kukkivaiset! Rakkaat laululintuset, Kilvan laulavaiset! Tuuli vieno, lämpöinen Metsän tuoksut kantaa.

Järvestä tultuaan, värisivät kuitenkin hänen päivettyneet jäsenensä, ja hän oikein kiiruhti vaatteitansa päällensä pukemaan. Levolle mennessämme oli jo käki ja laululintuset vaienneet; ainoastaan laulurastas lasketteli omituisia säveleitään ja ruisräähkä yksitoikkoista narskutustansa. Aurinko oli jo noussut, kun Vihtori herätti minut, sanoen äitillä kahven jo olevan valmiina.

Niin luulin, niin kuulin: Kaikki kuoli jo käköset, Laululintuset katosi Suomen maasta surkeasta, Pohjolan kolkoilta periltä: Mitk' on nälkä näännyttännä, Mitkä kylmä kaatanunna, Mitkä, muuttaen tapansa, Havukoina harmajina Toinen toista raadellunna.

Päivän Sana

rannehiat

Muut Etsivät