Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. kesäkuuta 2025
Korpi on astua annettu ja suksi on hiihtää suotu, mut muistaos ihminen metsässäi, sa että vaan olet luotu. Ota viita, viljele, kesytä maa, ota vesi ja verkkosi heitä, pane paulat, aseta ansapuut ja sangat sammalin peitä, mut lähde laululla metsähän, elä veikaten vettä souda, vaan hyviä virsiä hyreksien sinä eräsi viidasta nouda! Näät mun on meri ja mun on maa ja mun on metsän valta.
Hiiri ja katti. Hiiri metsähän menevi, Lyhytjalka lynsyttävi, Pikku kelkkanen perässä, Pikku kirves kelkkasessa. Päätyi katti kannon päähän, Kannon päähän katsomahan: "Minne menet hiiri rukka, Lyhytjaika lynsyttelet?" "Metsähän menen poloinen, Korpehen kovaosainen." "Mitä siellä tekemähän, Kuta raukka raatamahan?" "Lehtikoivun leikkomahan, Puun sorian sortamahan."
Yöt oli kiven välissä, Päivät piili paaen alla, Kesät kentällä makasi, Talvet taljavuotehella; Mennyt ei metsähän ikänä, Ei kalahan kulloinkana, Saivat jouset jouten olla, Verkot viemättä vesille. Ensimmäinen rautio. Itse seppo Ilmarinen Kauan kalkutti pajassa, Saanut ei kuokkoa kokohon, Kirvestänsä kiehumahan; Paaet kasvoi kantapäihin, Syli syttä hartioille.
Hän murheella metsähän rientääpi, Siell' olo on rauhaista. Kolme päivää neitonen majassaan Puutettansa huokaapi, Hän rientääpi metsähän tuskissaan, Ja neitosen huomaapi. Hän vuotehen tekeepi kuolleelle, Sille neitosen laskeepi; Ja surusta haudan partaalle Hän itsekin kuoleepi.
Miesjoukko urhea metsähän hiihtää Pyssyil ja kirkkail keihäil, Kahleissa seuraavat reijuvat koirat Silmillä leimuvilla, Kosk aamun koi Otsalt taivahan Pois viskasee synkeän yön, Ja aurinko kiireensä nostaa.
Ja niinpä jäin minä metsähän ja mull' oli metsän mieli. Mitä kaikkea siellä mä nähdä sain, sitä kertoa ei voi kieli. Minä kerron vaan, miten Metsolaan minä tulin ja kuinka taas maailmaan. T
Sanomalehti valahti maahan kädestäni. Vaimo parka, mies poloinen! Miks'eivät minua seuranneet? Myöhemmin sain kuulla, että opas metsässä, ei kaukana siitä, missä erkanimme, petti heidät. Upseeri ammuttiin. Silloin eräs heillä ollut palvelia juoksi metsähän; häntä heitettiin miekalla. Sen hän sieppasi käteensä ja juoksi edemmäs. Hän löysi isäntänsä ja emäntänsä kuolleina haudasta.
Monta muoriteltavata, Mont' on muoria minulla, Monta muoriteltavata; En tieä kuta kumarran, Kumarran vähä kutaki. Vainko heitän herjat kaikki, Pakenen pahoista poies, Vaikka metsähän menisin, Korpehen kotini saisin.
Ja samate se, joka salaisia huoliansa haastellessa ei tiennyt kellen ilmoittaisi, etteivät kertoisi ulomma, viimein kuitenki tuuman keksivä, sanoen: Menen metsähän mäelle, Puhelen Jumalan puille, Haastan haavan lehtiselle, Pakajan pajun vesoille; Ne ei kerro kellenkänä, Kuihkaele kullenkana.
Sinä hiihdät päivän ja hiihdät kaks ja yksin jo olevas luulet ja olevan herra jo metsän ja maan niin kaukaa sa kohinan kuulet ja humisten taipuvi metsän puut ja kalliot haljeten huhuu. Oi, lankea maahan sa polvilles! Se on Herrasi ääni, mi puhuu. Hän tuli ja nosti mun jalkeillen mua katsoen silmästä silmään: »Sinä siiskö se kaipaat metsähän? Sun mieleskö korven on ilmaan? Hyvä!
Päivän Sana
Muut Etsivät