United States or Northern Mariana Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kas nyt mä tahdon tanssia, Jos suinkin kengät kestää, Nyt on mulla mieli marssia, Jos ei vaan vanhuus estä. Kun ennen viulut vinkasi, Huonotkin silloin yritti; Kun pelimannit pelasi, Vanhatkin vähän hyppi. Myös mieli nuorten tekeepi, Kun viulun äänen kuulee, Ja naurusuulla näkeepi, Että vanhat tanssiin tulee.
Vaan se aina arvelutti, Pelko Penttiä käsitti, Jotta se toran tekeepi, Kiljaiseepi kiivahasti; Vaan kun menin kurja raukka, Häiskähin hänen etehen, Niin se itsensä alensi, Unhotti sukunsa suuren, Puhui aina ahkerasti Minullen mielellä hyvällä: Josta laulan lapsi raukka, Ilmoitan iloisen virren, Tästä toimen tohtorista, Rohvessorista rojotan.
PORTIA. Niin, tieto hanki, miltä herras näyttää. Hän sairahana läksi. Tarkkaa, mitä Tekeepi Caesar, ketkä hakijat Hänt' ympäröivät. Vaiti! mikä melu? LUCIUS. En mitään kuule. PORTIA. Kuultelehan tarkkaan. Sekavan niinkuin taiston hälyn kuulin, Ja tuuli Capitolista sen toi. LUCIUS. En, rouva, toden totta, mitään kuule. Mistä matka? TIET
Oi, nouskaa, nouskaa! Hereille korrostajat, kello soimaan! Tekeepi piru teidät tuoraks muuten. Nouskaatte, sanon! BRABANTIO. Mitä? Miss' on järkes? RODRIGO. Arvoisa herra, äänen' on kai tuttu? BRABANTIO. Ei; ken se on? RODRIGO. Rodrigo nimeni. BRABANTIO. No, sitä kirotumpi! Kielsinhän, Ett'et sais koskaan ovelleni tulla.
Sama mies on saanut taion, Ymmärtänyt itsestänsä Uurimaakarin mahinkin; Itse tehnyt työkalunsa, Värkkitaattinsa takonna, Joilla taitaapi takoa Semmoisetkin seinäkellot, Joissa tiuku tiiman päästä Heleästi hellittääpi. Tämä kunnia tuleepi Ollin poika Pietarille, Jok' on syntynyt Savossa, Kasvanut kotikylässä, Olli Konttisen kotona, Seurakunnassa samassa, Jossa työtäkin tekeepi.
Veri pääsi vallallensa, Tulipa puro punainen Lakeille Lapin keoille. Livahti Vipulan Liisa, Häilähti tähän hätähän, Sylkäsi sylen tulisen, Tuli solmut suonten päihin, Kuivi se puro punainen. Sanoi äijälle samassa: "Jos olet itse isäntä, Mä olen itse emäntä, Kaksi kauppoa tekeepi, Omallansa kumpainenkin. Ota peura, anna ruuna, Viel' annan vähän väliä, Pikkuruisen päällisiä." Väinämöisen veljenpoika Heilutteli helmojansa, Teki kaupan, ei katunut; Astui peuran ahkiohon, Ajoi tuonne tunturille, Meni jäiselle mäelle.
Istu ja itke vähäisen, Tätä muutosta murehi, Anna alainen rukous Jumalalle julkisesti, Että rauhassa eläisit, Kunnialla kuolla saisit. Teille on tuleva kansa, Tämä kirja kirjoitettu, Tämä muisto mainittuna. Tämä ei kauvaksi käyne Paitsi pitäjän sisälle. Tuli taas kynälle kyyti, Vuoro vuoltulle sulalle, Halaistulle höyhenelle! Pännä pistetty läkissä Muistomerkkiä tekeepi.
Vaikka kautta kaulavarren Alas vatsahan valuupi, Kohta päähän korkeneepi, Asti aivoihin ajaksen, Viepi mielen miehen päästä, Ylös syöpi ymmärryksen, Tunnon tuhmaksi tekeepi, Turmelee toenpuhujat, Viepi köyhän kunniankin, Alentaapi arvon kaiken, Viepi riistan rikkahalta, Tavaran talonpojalta, Ottaa puoit porvarilta, Lastinensa kauppalaivat.
Hän murheella metsähän rientääpi, Siell' olo on rauhaista. Kolme päivää neitonen majassaan Puutettansa huokaapi, Hän rientääpi metsähän tuskissaan, Ja neitosen huomaapi. Hän vuotehen tekeepi kuolleelle, Sille neitosen laskeepi; Ja surusta haudan partaalle Hän itsekin kuoleepi.
Mari vuoteita tekeepi, Teki vuotehet olilla, Johon Kettu seisahtaapi. Mari vierehen vilahti Vuokin poian vuotehille,