United States or Kuwait ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kun sitten päissään nukkuvat kuin kuolleet Elukan-untaan, mitä emme silloin Vois vartijattomalle Duncanille Me kahden tehdä? Mist' ei silloin syyttää Vois juopuneita passareita, joiden Viaksi tämä suuri murha pannaan? MACBETH. Vain poikia sa siitä! Uljas luontos Ei muuta luoda voi kuin miehenpuolta.
MACBETH. Tuo sisään heidät! (Palvelija lähtee.) Tämä tila ei Niin mitään ole, jos ei turvaa ole. Tuon Banquon suhteen suuri mull' on pelko: Sen miehen kuninkaallisessa luonteess' On jotain hirveää. Hän uskaljas on; Ja paitse tätä rohkeutt' on hällä
MACBETH. Hyvää yötä siksi. BANQUO. Ma kiitän; samaa teille.
LADY MACBETH. Vaikk' ois palvelumme Vähimpään asti kaksin kerroin tehty Ja vielä kahdistettu, pientä ois se Ja turhaa verrattuna siihen suureen Ja laajaan kunniaan, jot' oletten te Kerännyt huoneellemme. Näiden uutten Ja vanhain lahjain palkaks meill' ei muuta Kuin esirukous. DUNCAN. Missä Cawdor?
Ja elä kansan töllisteltävänä Kuin ihme-elukkamme, patsaaseen Kuvaamme sun ja alle kirjoitamme: "Tyrannin tässä näette." MACBETH. Min' en antau Matamaan maassa Malcolm-nulkin eessä Kiroovan roistokansan härnätessä.
MACBETH. Taas kuume minuun karkaa; terve muuten Olisin ollut: niinkuin marmor' ehjä, Kuin vuori vahva; rajaton ja vapaa Kuin ilman henki; vaan nyt salvass' olen, Siteissä, raudoiss', epäilyyn ja kauhuun Kahlittu kiinni. Säilyss' on siis Banquo? MURHAMIES. On, herra, säilyss' allikossa tuolla, Ja päässä kaksikymment' aimo haavaa, Joist' yksikin jo surmaks olis. MACBETH. Kiitos!
Imettäjänä tunnen, Kuink' armas rakastaa on imulasta; Vaan parhaillaan sen myhäillessä mulle Sen hellist' ikenistä nännin oisin Pois temmannut ja pirstaks aivot lyönyt, Jos vannonut sen oisin kuin nyt sinä. MACBETH. Jos ei se käy LADY MACBETH. Ei käy! Sa täyteen määrään Vaan mieles pingoita, niin kyllä käy se.
RIIKKA. Minä ja Liisa vaan olemme noitia. KAARLO. Entä Oortta täti? ORTTA. Minä otan Duncanin, Skottlannin kuninkaan osan... RIIKKA. Aatteles kuinka vaikea meidän oli saada Liisa oppimaan puhevaihtelot, hän kuin ei kuule mitään tavallista puhetta; mutta päähäni pisti hyvä keino, ja nyt hän jo osaa osansa. Mitä pitää sinun sanoa kuin lyön selkään? LIISA. Terve Macbeth, Candorin thauni hi, hi, hi!
Sanasi, Macduff, peruuta, ja sano, Ett'ei niin ole. MACBETH. Voi, jos oisin kuollut Vaan tiimaa ennen tätä tapausta! Olisin autuas silloin. Tästä lähtein Ei totuutt' ole lainkaan maailmassa; Petosta kaikki! Armot, arvot tyhjää! Elämän viini maahan juossut on, Ja kerskaks kellariin jäi pelkkä sakka. DONALBAIN. Hukassa mikä?
LADY MACBETH. Ei näe koskaan Se aamu aurinkoa. Kasvos, armas, On niinkuin kirja, josta kummia Lukea saattaa. Pettääksesi aikaa Mukaannu aikaan; silmin, käsin, kielin Jaa mieltymystäs; ole niinkuin kukka, Viaton päältä, mutta käärme alla. Pidettävä on tulijasta huolta; Sa tään yön suuret toimet jätä mulle; Tuleviks päiviksi ja öiksi nuo Yliherruuden ja vallan meille tuo! MACBETH. Enemmän toiste.