Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. toukokuuta 2025
Hiljaa sielu huo'ahtaapi, Hiljaisesti naurahtaapi Povi neitosen. Hiljaa vaan! Hiljaa sydän sykkäileepi. Hiljaa aate kierteleepi, Tunne tulta lyö; Hiljaa silmä tähystääpi, Hiljaa sieluun kuva jääpi, Hiljaa kuluu yö. Hiljaa vaan! Hiljaa ääni huokauksen, Hiljaa henki rukouksen, Hiljaa aate maan, Hiljaa nousee taivahalle, Hiljaa vuotaa maailmalle Armo, siunaus. Nimipäivänä.
"Vai niin, minunko on vuoroni!... Teidän tyttärenne tekee minut pyöräpäiseksi, rouva! Minua haluttaa ottaa hänet mukaani Kristiaaniaan kuvernöörin rouvan luo ja näytellä häntä siellä. Meitä tulisi ääretöin onni seuraamaan, siitä olen varma. "... No, vihdoinkin, oikein osattu! Lyö ulos!"
Yö nostaa ikuista valtikkaa.» Jo unet, jo pilvet sammukaa! On kuollut koko kukkamaa, mut silmämme ei unta saa. Ja kaihojemme siivet lyö, vaikk' on jo talvi, on jo yö. Kaikk' kevään lapset syksy vei, mut meitä ei, mut meitä ei. Oi talven talvi, syksyn syys, oi öiden äiti, iäisyys, sa yksin meille levon suot, sa unen silmihimme tuot.
Hän on lähtenyt; hän on todellakin poissa, ja äänettömyys ja hiljaisuus on tullut levottomuuden ja homman siaan. Isäni pelko näyttää olevan suurempi kuin hänen toivonsa. Hän kulkee levotonna edestakaisin, aukaisee kirjansa, lukee muutaman rivin "linnoitustaidosta", lyö kirjan äkkiä taas kiinni ja laskee sen tuskallisna luotansa.
ARISTARKUS. Katso, Titus, nyt seison minä itse samassa korkuudessa kuin te. Kiitoksia, ettäs teit mun kukoksi, se teki mun Seus Jupiteriksi. Kukko ja Jupiter, se vertaus lyö naulaa kantaan. Terve, itsekielto ja selvyys! te korotatte meitä pyörryttäviin tienoisiin. Ihanata! Skool! »Skool, sille asialle», tahdoin minä sanoa; mutta löytyykö koiran koijussa leipää?
"Minä näin näyn kotona ikkunan ulkopuolella se oli hänen näköisensä; mutta ei ollut hän ei, minun mieheni se ei ollut, sen varmaan tiedän. Hän kyllä väliin oli vähän kalpea mutta sellaiset kasvot, jotka näyttivät maan alta kaivetuilta minun Christian'i ei. Oi, Jesus. Kello lyö kaksitoista. Avain! Oi, minua onnetonta, nyt unohdan taas kaikki hänen tähtensä." "Avain?" kysyi pappi kummastellen.
Koeta sen sijaan, niinkuin minä, syvimmässä epätoivossa tuntea, että vaikka kuinkakin kovasti Hän meitä lyö, on kumminkin aina sen perustuksena rakkaus". "Rakkaus!" keskeytti häntä Erland ivalla, joka häntä ikäänkuin pakoitti raatelemaan surunsa haavoja lausumalla katkeroita ja herjaavia sanoja, jotka kenties eivät olleet aivan yhtäpitävät hänen sisimpien ajatustensa kanssa.
Pilkkaa, herjaa ennenkin kasasitte te, koirat, päälleni kukkurapäin, jylypilvisen Zeun vihan ette iskua peljänneet, joka väärät lyö majavieraat, korkean kaupunkinne jok' on myös kaatava kerran.
Kirkkaan' otsas loistaa suo: Valo armas välkkyy, ällös Huoliin ajatustas luo; Kristus mailman vapautti, Kuolon vallan tukahdutti: Halleluja kaikukoon! Magdalena! iloks lyö nyt! Kristus nousi haudastaan; Tehty vaikea on työ nyt, Sankar' palas maailmaan; Itkit äsken kuollehelle, Nytpä ylös-nousnehelle Halleluja kaikukoon! Magdalena! silmäs nosta!
Isäni on käskenyt minua hankkimaan kelpo miehen siihen toimeen ja jos lupaat, ettet sulasta hyväntahtoisuudesta lyö poikia kuoliaaksi, niin käy kaikki kuin itsestään. Voithan katsoa, etteivät kärpäset pilkuta katkismusta. Jumala sinua siunatkoon; tiesinhän, että olet civis sinä ja kun me vasta tappelemme kisällien kanssa, niin huuda vain minua, sanoi Leo niistäen ihastuksissaan neljästi nenäänsä.
Päivän Sana
Muut Etsivät