Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. toukokuuta 2025
Ennenkuin vuorokausi on umpeen kulunut, voi kaikki olla ratkaistuna. DOMITIA: Niin, Domitianus. Minä lähden. DOMITIANUS: Domitia, Domitia! DOMITIA: Valkosella hevosella odotan sinun tulevan ja purppuraan minä sinut puetan! DOMITIANUS: Ah, Domitia! Ehkä lyö pian minun hetkeni! DOMITIA: Hyvästi! CALLIAS: Sanoin, caesar. TIITUS: ettei hän itsekään ymmärtänyt kyyneliensä syytä? CALLIAS: Niin sanoin.
Välin vaan, kun vartiat nukkuu ja tyynenä saapuu yö, Kuningattaren raukan rinta vapahammin silloin lyö, Hän silloin yölle laulaa surujansa ja murheitaan, Kadotettua kauneuttansa, vapautta ja toiveitaan.
Sydämmen värähtääpi juuret Ja povi innon tulta lyö, Ja vanhat, nuoret, pienet, suuret Yhdistää lemmen taikavyö; Ja joukot harhaavat ne yhtyy, Yks tunne kaikki valloittaa, Tuhanten äänet yhteen ryhtyy, Kun »Maamme»=laulu raikahtaa.
"Hyvä, rakas enoni", vastasin hieman vihastuneena, "panenpa sanani pantiksi, ett'en rupea tupakoimaan, enkä juomaan; en ole tähänkään asti sitä tehnyt, enkä ymmärrä miksi nyt siihen rupeaisin". "Se on oikein poikaseni! Lyö kättä sanasi vakuudeksi!
näin kullanväriset ma portaat ylös kohoovan, valon läpivälkyttämät, niin ylös, ettei nähdä voinut silmä. Ja alas asteita sen käyvän näin ma niin monta loistoa kuin kaikki valot taivaalta oisi siihen siroitetut. Kuin päivän ensi koittehella naakat kokoontuu luonnonvaiston mukaan ynnä lyö lämmetäkseen ilmaa siivin kylmin,
Eilisiltana tätä hymniä laulettaessa heräsi kolme nuorukaista kuolemasta elämään. Sittemmin näyttäytyvät he tässä lavalla. Minä toivon Jumalan kautta, että tämä laulu tänäkin iltana näyttää tenhovoimansa. Ajatelkoon kukin teistä, jotka ette vielä ole pelastetut, itseksensä todenteolla, jos ehkä hänenkin Damaskushetkensä lyö juuri nyt, kun tätä laulua lauletaan."
"Onko tämä se mahdollisuus ja toivo, jota mainitsit, Jakob?" kysyi hän vapisevalla äänellä. "On." "Minä minun olisi enemmän mieleeni, jollei " arveli Scrooge. "Elleivät he tule", lausui haamu, "ei sinulla ole mitään toivoa välttää sitä tietä, jota minä paraikaa astun. Odota ensimäistä huomisaamuna, kun kello lyö yksi."
Se löi sinua, Polle, eilen tämä poika, mutta tämän päivän perästä se ei enää milloinkaan lyö. Ethän lyö, Heikki? En lyö, vakuutti Heikki, itku kurkussa. Ei se lyö eikä anna muidenkaan lyödä, kun suureksi kasvaa; vaan lupaa olla ystävällinen sekä sinulle että muillekin hevosille ja eläimille. Tule nyt, Heikki, tänne Pollea taputtamaan.
Kaikki he ryntäsivät kuin myrskyn riehuvat puuskat, jotk' alas ilmoilt' iskeymään saa Zeun jyly jylhä; pauhuin hirmuisin meren pintaan lyö ne, ja laumoin 797 korkeat kuohahtaa meren laineet meuruavaisen kaartuvin, vaahtisin päin, yhä aallot aaltoja seuraa: noin väki Troian taajana myös, rivi uus rivin jälkeen, välkkyen vaskissaan kera ryntäsi johtajiensa.
MEFISTOFELES. No, eikös Mammon juhlahan Valaise oivin linnojansa? Sen onneks' näit vaan vaistoan, Jo saapuu huima juhlakansa. FAUST. Kuink' ilman halki riehuu tuulispää, Ja ankarasti lyö mun niskaa!
Päivän Sana
Muut Etsivät