Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 30. syyskuuta 2025
Lähde siis täältä! ROLF JUTE. Lunnaat! Luuletko minun rahoistasi lukua pitävän! Tuossa saat takaisin kehnot kultasi ja hopeasi, jotka mieltäsi huolettavat! Kiitä Jumalaa ja onneasi, etfen heittänyt niitä vasten ulkokullattua naamaasi! Minä etsin morsiantani! Hänen pitää löytymän täällä, mun uskollinen armahani! Te pidätte häntä vankeudessa, te kirotut harmaalakit!
Silloin Totila iski häntä miekallaan niin, että kypärä halkesi. Hän lankesi polvilleen ja ojensi miekkansa kahvan gootille. "Ota lunnaat", huusi hän, "olen vankisi". Totila ojensi jo kätensä ottaakseen häneltä miekan. Mutta silloin kuului Tejan ääni: "Muista Petran linnaa." Miekka välähti ilmassa, ja Ambazuch kaatui halastuin päin.
Hän oli noussut ylös ja kiersi pari kertaa huoneen ympäri levottomilla, hätäisillä askeleilla. Sitten, näyttäen runoilijalle pöydän, jonka päällä oli valkoista paperia ja kirjoitusneuvot, hän sanoi: "Istu tuohon ... ota kynä. Kirjoita nämä muutamat sanat: 'Meidän tahtomme on, että Campobasso'n kreivi saa vapautensa; kaikille niille, jotka hänen ovat vanginneet, maksamme lunnaat hänestä."
Ja hän lauloi nuoren Joukahaisen syvälle suohon, niin että hän sinne oli uppoamaisillaan. Jo tunsi Joukahainen lähteneensä etevämpänsä kanssa kilpailuun. Hän alkoi nyt rukoilla henkensä edestä ja lupasi Väinämöiselle ylen kalliit lunnaat, jos tämä peräyttäisi pyhät sanansa ja päästäisi hänet suosta. Väinämöinen siihen vihdoin suostuikin.
En kellekkään luovu oikeudestani. Mitä myymiseen taas tulee, se on aivan toinen asia." "Sama se!" Kilian vastasi, "kuinka paljon?" "Tuhannen florinia." "Suostutaan. Uskotko sanaani vastaan velaksi?" "Sinäkö sitä kysyt, Diesbach! Vaan tiedä toki, ett'en minä ele vähemmin jalomielinen, kuin sinäkään. Nuo lunnaat eivät jää minun käsiini.
INKO: Ne olisi asiat. KERTTU: Turhan matkan teit. Sama kuin et olisi tullutkaan. LALLI: Eukko se on aina niin kiukka kieleltään. Arvellaanhan asiata. INKO: Aika kuluu arvellessa. LALLI: Miksi eivät kelpaisi? Hyväthän on lemmen lunnaat Ingolla. Siinä kullat. Siinä helmet. Katsohan, eukko! KERTTU: Eivät ne katsomisesta parane. Saat mennä sitä tietä kuin tulitkin! INKO: Kyllä mennään. Hyvästi!
Kammion kalleudet, lukemattomat Hektorin lunnaat noutivat, kuormasivat täpö-täyteen vankkurit uljaat, vihdoin valjastain lujat muulit, luukavioiset ammoin soi Priamolle ne lahjana Mysian miehet valjastain Priamon ajovaljakon myös, jota vanhus hoitanut itselleen oli seimellään sileällä. Valjastuttivat noin pihall' ylhän kartanon vaunut kansan pää Priamos sekä airut, mielevät vanhat.
Siitäpä rohkaistui sekä lausui tietäjä kuulu: "Ei lupauksien, ei satauhrien vuoksi hän vainoo, vaan papin tähden, jonk' Agamemnon herjasi kieltäin tyttären hältä ja myös hyvät lunnaat hyljäten; siksi tuskaa toi sekä tuo yhä kauasampuja meille.
Polviin tarttuen Adrestos hält' armoa pyysi: "Säästäös henkeni, saat isot lunnaat, Atreun poika. Kalleudet monet tallettaa talo taattoni vauraan, vaskea, kultaa on sekä myös vasaroitua rautaa; niistäpä lunnaat suo lukemattomat taattoni sulle, luona akhaijein jos minut viel' eläväksi hän kuulee."
Ritarin puoliso möi kaikki koristuksensa, panttautti linnansa ja maatilansa, hänen ystävänsä keräsivät suuria rahasummia, sillä äärettömän suuret olivat ne lunnaat, jotka passa hänestä vaati, vaan ne saatiin kokoon ja ritari vapautettiin orjuudesta ja pilkattavana olemasta. Sairaana ja masentuneena pääsi hän kotiinsa.
Päivän Sana
Muut Etsivät