Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 22. kesäkuuta 2025
Käsissäni tää yhä paisuu kirjokukkasista; sun mieles, ylevämpi aatoksissaan, on valikoinut sorjan laakerin. PRINSESSA. Nää lehvät, aatoksissain sitomani, pään arvokkaan jo saavat kaunistaa: Vergiliusta kiittää tahdon näin. LEONORA. Mun täyden, vehmaan seppeleni kantaa siis Ludovicon jalo otsa saa. PRINSESSA. Mä veljeäni kiitän, kun näin varhain hän meidät maalle toi.
On vaarallista, liian kauan jos kohtuuden viisaan miesnä käydä täytyy. Sivulla väijyy paha haltia ja väkisin aik' ajoin uhrin vaatii. Sen sille valitettavasti kannoin täll' erää ystäväini vahingoksi. LEONORA. Niin kauan vierahista ihmisistä näit vaivaa, katsoit heidän mieliään: nyt, ystäväsi taas kun näet, heitä et tunne, kohtelet kuin vieraita. ANTONIO. Siin' onkin vaara, armas ystävätär!
On aina vakaa mieles, aistis varma ja sanas suora; aina suuruuteen sä kiinnyt, niinkuin itses, tunnet sen. PRINSESSA. Tät' älä imarrusta suurinta jalohon pue vaippaan ystävyyden! LEONORA. Vain ystävyys voi oikein ymmärtää ja tuntea sun arvos kokonaan.
Meist' eroitettiin hän; nyt on hän kuollut, ei varmuutta meill' ole, että kuoli hän sovinnossa Jumalansa kanssa. LEONORA. Oi, puutost' älä katso jokaisen, vaan mitä vielä jokaiselle jää! Mit' ei jää sulle vielä? PRINSESSA. Minulle? Jää kärsivällisyys! Mä siihen totuin jo nuoruudesta.
Vapaat ja kauniit päivät täysin nauttikaa! PRINSESSA. Et siis voi jäädä luoksemme ja täältä noit' asioita yhtä hyvin huoltaa? LEONORA. Pois heti viet Antonion, jonka meille ois paljon kerrottava Roomasta.
Sain uskallusta eespäin katsoa viel' elämään, ja kaukaa lähestyi mua hahmot ystävälliset, niin, silloin, Eleonora, mulle nuorukaisen esitti siskoni, toi seurassaan. Ja tunnustaa voin sulle: sijan sai hän silloin mielessäni ainiaaksi. LEONORA. Oi ruhtinatar, siin' ei katumista! On voitto jalouden tunteminen, ja sit' ei meiltä koskaan voida riistää.
LEONORA. Käy ilmi pian, kumpi erehtyy. PRINSESSA.
Vaan myöskin todellisuus hänen mieltään, ma luulen, voimakkaasti kiinnittää. Ne kauniit laulut, jotka siellä täällä näemme puihin kiinnitettyinä, kuin kulta-omenat Hesperian uuden ne tuoksuu, mielestäs ne eikö ole hedelmät jalot tosi-rakkauden? LEONORA. Myös mua viehättää nuo kauniit lehdet. Vain yhtä kuvaa mielin rikkahin hän aina ihannoipi lauluissansa.
Ulfeldt, kuuluisan Leonora Kristina Ulfeldtin pojanpoika, jolla ennen oli ollut tämä virka, sai hoviviran, ja Bartensteinille, jolla myöskin oli ollut vaikutusvaltaa ulkopolitiikkaan, annettiin ylhäinen virka, joka hänet kuitenkin erotti hänen entisestä toiminta-alastaan.
Tasso näyttää tään riidan alkaneen, Antonio vapaana käy ja ruhtinaansa kanssa saa keskustella; Tasso sitävastoin on yksin, huoneeseensa tuomittuna. PRINSESSA. Antonio häntä varmaan ärsytti, tylysti loukkas mieltä ylvästä. LEONORA. Niin luulen minäkin: näin otsallaan jo pilven, kun hän kävi Tasson luokse. PRINSESSA. Miks sydämemme ääntä hiljaista ja puhdasta niin harvoin noudatamme!
Päivän Sana
Muut Etsivät