United States or Lithuania ? Vote for the TOP Country of the Week !
KENTIN KREIVI. Olen. OSWALD. Mihin saamme hevosemme panna? KENTIN KREIVI. Liejuun. OSWALD. Hyvä mies, sano se, jos rakastat minua. KENTIN KREIVI. En rakasta sinua. OSWALD. Se ei minua koske. KENTIN KREIVI. Jos saisin sinut Lipsburgin lammastarhaan, niin kyllä näyttäisin että koskee. OSWALD. Miksi mua näin kohtelet? En tunne sua. KENTIN KREIVI. Sinut, mies, tunnen niinä. OSWALD. Ken olen sitten?
"Mitenkä sinä, renki, kohtelet minua?"... Tyyneesti hän keskeytti puhettani: "Renki saattaa olla rehellinen mies silti, vaikka hän ei tahdokaan palvella varjotonta isäntää; irti sanon itseni Teidän palveluksestanne". Minun täytyi koittaa toista keinoa.
Oltaisiin 'vesikenkäsillä' ja saisi siinä olla pojatkin joukon jatkona ... ja lupaattehan te, kun minä pyydän? No jospa nuo on nekin, kun sinä minua niin hyvästi kohtelet ja olet taipuvainen kaikessa, myönsi Hemmo naurusuin. Kyllä me niillä sovitaan, sanoi Hintti miellyttävästi, joka yhä vahvisti Hemmon toivoa.
Hän on juuri pelastunut tuon mokoman konnan murhakynsistä, jonka huomenna aion potkaista ulos talostani ja sinä kohtelet Heikkiä, ikään kuin hän olisi tehnyt väärin, koska hän viskasi poikemmaksi käärmeen, joka häntä oli pistämäisillään!"
Olen sinun vanha ystäväsi Perttilä, olet palkinnut minut moninkertaisesti siitä, että Kuitian Klaus-herran sotamiehenä autoin sinut pakoon Ilmajoella; minä en voi koskaan pettää sinua. Mutta minä rakastan lapsiasi kuin omiani, vielä enemmänkin kuin omiani. En voi sietää, että saatat pojan onnettomaksi; ja entä Merin sitten ... onko sinulla isän tunteita, Perttilä? Mitenkä kohtelet lastasi?
Katso nyt, Georg, että kohtelet hyvin tätä pikku kukkaa, sanoi hän Georgille silittäen Helenan kättä omiensa välissä, sinun täytyy oppia ritariksi, sinun täytyy suojella häntä, olla huomaavainen hänelle ja palvella häntä. Lapset katselivat toisiaan epäluulolla, ja kädet erosivat.
RODRIGO. En huomaa, ettäs kohtelet mua oikein. JAGO. Kuinka niin? RODRIGO. Päivittäin minua uusilla verukkeilla viivyttelet, ja minusta näyttää, että pikemmin minulta estät kaikki tilaisuudet, kuin hankit toiveilleni vähääkään etua. Tätä en, totisesti, kauemmin kestä enkä enää taivu tyynenä noudattamaan mitä tähän saakka olen hupsun lailla sietänyt. JAGO. Rodrigo, tahdotko minua kuulla?
On vaarallista, liian kauan jos kohtuuden viisaan miesnä käydä täytyy. Sivulla väijyy paha haltia ja väkisin aik' ajoin uhrin vaatii. Sen sille valitettavasti kannoin täll' erää ystäväini vahingoksi. LEONORA. Niin kauan vierahista ihmisistä näit vaivaa, katsoit heidän mieliään: nyt, ystäväsi taas kun näet, heitä et tunne, kohtelet kuin vieraita. ANTONIO. Siin' onkin vaara, armas ystävätär!
"Sinä kohtelet minua kuin lasta, sanoin minä ja tätä ennen kuin kauppatavaraa. Sinä tunnet rakkauden sydämessäsi... Miten monta tuhatta riksiä sinä tahdot, että minä pääsisin näkemästä pettäjätä? "Hjalmar muuttui kuolemanvaaleaksi... Minä pelästyin häntä. Hänen muutoin lempeät silmänsä hehkuivat, hänen valkoiset huulensa vapisivat, hän hoipertui takaperin.
Minun hän kyllä voisi armahtaa, mutta parempaa toivon; varo sinä siis itseäsi! Ystäväsi, sen mukaan, miten häntä kohtelet, ja verivihollisesi, Antreas Kälppäinen." Jos tämä kirje ei pane häntä liikkeelle, niin eivät sitä koivetkaan tee. Toimitan sen hänelle. MARIA. Nyt on siihen sopiva tilaisuus; hän on paraikaa armollisen neidin pakinoilla ja palaa sieltä kohta.