United States or Egypt ? Vote for the TOP Country of the Week !
Vaan piika hiiren myrkyttää, Ja hiiren mailma soukaks' jää, Kuin lemp' ois nahkaan mennyt. K
Onnellisna suuteloistaan, Armastel' ne toinen toistaan Täynnä rauhaa Tyyntä, lauhaa Senpä kalma häiritsee! Kuinka vartookin ja uottaa, Eipä herää nää. Ei voi lemp', ei kevät tuottaa Heille elämää. Mutta heidän haudaltansa Virkoo uusi ruusukansa, Mullan päällä Suvi-säällä Uudet perhot liehuilee. Linnustaja.
Se harmittais: mut siivo on ja hieno Mun loihtuni, ja nimess' armahansa Manaten näin vaan hänet ilmi loihdin. BENVOLIO. Hän varmaan hiipi tuonne puiden varjoon, Ja pitää neiteen yön kanss' yhteyttä: Sokea lempi pyrkii pimeyteen. MERCUTIO. Jos lemp' on sokea, se ampuu syteen.
Näin nyt vielä, näin nyt vasta, keskellämme seisoen, Muistuttaos näölläsi nouseville polvillen: »Kallis lemp' on, kallis koti, kallis arvo, kunnia! Halvat kuitenkin ne kaikki isänmaan on verralla.» Pois siis turhuus, pois kaikk' ylpeys, oman voiton pyynti pois!
ROMEO. Ma lemmen kerkein siivin yli lensin, Ei lempeä voi kivilinnat estää; Ja mitä lempi voi, lemp' uskaltaa: Sen vuoks ei mua estänyt sun heimos. JULIA. Jos näkevät sun, surmaavat he sun. ROMEO. Ah! Vaaraa suurempaa nuo silmäs uhkaa, Kuin kahdenkymmenenkään miekat; katso Vain hellästi, niin heimos vihat kestän. JULIA. En, en sua tahtois heidän nähtäväksi.
Ja saastutettu siveltimes tuo Käsihin toisiin, puhtaampihin heitä, Tai käänny polvillasi Luojan luo! Kenties hän viel' ei armoansa eitä, Kenties sun tahraamias lahjojaan Hän vieläkin vois käyttää aseinaan. Häädistikhoni. Onnea nautiten ain' eläötten Leila ja Atle; Usko ja toivo ja lemp' elköhöt eksykö pois! Kaarlo Blomstedt'in hautaseppeleeseen.
ROMEO. Niin, syytä siitä lemmen puuskaa. Sydäntäin omat lemmen tuskat kaivaa; Niit' enennät sä, jos sen kuorman vaivaa Omillas lisäät. Ystävyytes tuo Liikoihin tuskiin liikaa taakkaa luo. Savua lemp' on, usmaa huokausten; Kun kirkastuu se, tulta silmä säihkyy, Kun hämmentyy se, kyynelvirta läikkyy. Mit' on se muuten? Hulluus älyinen, Vihava sappi, mehu metinen. Hyvästi, serkku! BENVOLIO. Seis!
Vaikk' ilmipäiv' ol', huoneesen Hän poltteissaan jo juoksi, Ja varvi, potki vinkuen ja kuoli lieden luoksi. Murhaaja virkki naurahtain Jo viimme-virtes vinguit vain, Kuin lemp' ois nahkaan mennyt! K
Liiaksikin tyly, Kesytön, hurja; pistelee kuin oka. MERCUTIO. Jos lemp' on tyly, ole tyly vastaan, Ja pisto pistost' anna, niin sen suistat. Mitä huolin, Vaikk' ilkisilmä rumuuttani tarkkaa? Hävetköön puolestani naamakoppa, BENVOLIO. Nyt kolkutus ja sisään! Sitten tulee Jokaisen olla virkku jaloiltaan. ROMEO. Minulle soihtu! Huimapäiset houkot Kannoillaan kaislaa turtaa kutkutelkoot.
FAUST. Oi enkel' aavistelmien! MARGAREETA. Tää sydämmeeni viilsi haavan: Kun nään tuon julman tänne saavan, Mun lemp' on haihtumaisillaan, Ja rukoilla en taida ollenkaan, Ja se, se vihloo sydäntäin. Kai sunkin, Henrik, tuntuu näin? FAUST. Se on antipatiiaa vaan. MARGAREETA. Hyvästi nyt! FAUST. Ah, milloin saan Povellas hetken aikaa levähdellä Kerallas sylitysten sielutusten elää?