United States or Romania ? Vote for the TOP Country of the Week !
Pellonviljelyksessä Japanilaiset ovat oikein mestareita ja suurin askelin ovat he metallinkin valmistuksessa edistyneet. Heidän aseinaan on joutsi, nuoli, miekka ja kivääri. Heidän maalauksensa ja kuvauksensa osoittavat myös suurta valveutta. Paperia he valmistavat viikunapuun ja muidenkin puiden kuoresta: mutta se on niin hienoa, ett'ei siihen voida painaa, kuin ainoastaan toiselle puolelle.
Kooltaan olivat saarelaiset keskinkertaisia, mutta muuten vahvoja ja sieväruumiisia; ihon väri oli tumma. Puku ja elämäntavat olivat jokseenkin samanlaiset kuin Tahitillakin. Aseinaan käyttivät he jousia, nuijia ja keihäitä; tabu-tapa oli yleisenä, ja myöskin huomasi Cook mielipahakseen että näilläkin saarilla toimitettiin vielä ihmisuhreja.
Mutta vasta Päivälehden kautta ne molemmat saivat keskitetyn kärkensä pääkaupunkilaisessa ja siis korkeimmassa suomalaisessa sivistys-elämässä. Suomen kansallishenki tarvitsi nuorentumista, uudistumista, ja se käytti ajanhengen herättämiä kirjallisia kykyjä aseinaan.
Haukanhöyhenet sekä seebran- ja giraffin-harjat peittivät heidän otsansa. Aseinaan käyttivät he suuria keihäitä, joutsia, nuolia ja sarvikuonon päästä tehtyjä kilpiä. Mainittakoon myöskin, että useat ajelivat päänsä ja jättivät ainoastaan kapean, kaarenmuotoisen hiusjuovan otsalle.
Jok' onnen-airot ohjaltaa Ja Sampolaivaa johtaa: On Louhen vallan kauhistus, Vaan kansan ilo, ihastus. Työ, sana häll' on aseinaan Ja kansan henki purjeissaan: Tuo henki, joka yltä maan Nyt huokuu kaikkialla, Tuo innostus, jok' aallollaan, Kuin koski, valtavalla Kaikk' esteet tieltä kumoaa, Maan onnenmurut kokoaa. Viiskymment' on hän vuosiltaan, Vaan kansa toivois ainiaan Elävän moisen miehensä.
Tie oli siis tiedossa ja viitat selvät. Meistä suomalaisista, jotka emme tiedä paljo traditsioonein painosta, homines novi kun olemme vanhain sivistyskansain rinnalla, tuntuvat Hugon vaatimukset huvi- ja murhenäytelmäin yhtymisestä draamaksi (Schauspiel) peräti kohtuullisilta ja luonnollisilta. Mutta niin eivät ajatelleet Racinen, Boileaun ja Laharpen teoksiin tottuneet pariisilaiset akateemikot. Kynsin hampain, ivaa ja manausta aseinaan käyttäen he uutta evankeliumia vastustivat kuin ainakin taiteen surmaa. Eikä ollut puhettakaan, että sellaisia kappaleita kuin "Cromwell" olisi hyväksytty esitettäväksi. Kummallista se oikeastaan ei ollut, sillä tuskinpa uskalsi Hugo itsekään pitää kappalettaan muuna kuin lukudraamana. Eikä Globekaan hyväksynyt kaikkia hänen periaatteitaan: se myönsi kyllä, että teos hyödytti taidetta, (parce que c'est
Aseinaan olivat luodikko, tuppipuukko ja kirves metsästyslaukussa, jossa hänellä myöskin oli ampumavarat, taskumatti ja palanen reikäleipää. Paksu villainen nuttu oli hänellä ihoa lähinnä. Jos ilma ei ollut kovin kolkko, niin ei hän ottanut pitkävillaista, lyhkästä turkkiaan, vaan sen sijaan lyhytvillaisen lammasnahkaliivin, jonka päälle hän veti sarkatakin.
Se enimmiten saarnasi hyviä tapoja ja taisteli turhia ennakkoluuloja vastaan. Yhtähyvin ei se ollut mikään yksivakainen itkusuu, vaan salli leikkiäkin toden vaiheella, salli viatonta iloa, vaikkapa oluthaarikan ja viinalasinkin ääressä, hyväin ystäväin seurassa. Ja opetuksissansa, saarnoissansakin se kaikkein mieluimmin aina käytti aseinaan pilkan teräviä nuolia.
Mutta natsarealainen oli noita rohkeita, voimakkaita, innostuneita luonteita, joita jumala kaikkina aikoina on käyttänyt aseinaan mailmaa käännyttääkseen ja etenkin uuden uskontonsa juurruttamiseksi ja tutustamiseksi luonteita, jotka kestämään luotuina ovat omiansa muita kääntämään.
Heidän telttamaiset, seipäistä ja haarukoista tehdyt majansa voidaan kuormahärillä helposti mukana kulettaa. Köykäinen heittokeihäs, jousi ja nuoli ovat heidän tavallisina aseinaan. Erästä lammasnahkaista vaippaa käyttävät he päivällä verhonaan ja yöllä vuoteenaan. He rukoilevat kuuta ja kaunista ilmaa. He pelkäävät alituisesti pahoja henkiä.