Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 19. heinäkuuta 2025


On se mullakin venonen, Pursi tuulessa tukeva: Melast' ei mokoma huoli, Taivu ruorin tahdonnasta: Tuulen tuumia kysyvi, Tuulen mieltä tiedustavi, Aatoksia aaltosien, Lainehien lausehia. Luoja, suojaa purttani mun, Halki aaltojen ohjaa! Luodot, kalliot karttaa suo, Ett'ei purttani ruhjois nuo! Luoja suojaa purttani mun, Halki aaltojen ohjaa! Merta aavaa purteni käy, Aaltoin harjalla keinuu.

Tuonko virteni vilusta. Pohjolainen pitkä poika, Lappalainen lieto poika, Veti virsiä reellä, Saanilla sanoja saatti. Kilahti jalas kivehen, Saani meiän salvomehen, Siitä sain sanoja äiän, Koko kuorman lausehia; Toisin ne tähän tupahan, Kantaisin katoksen alle, Rautaisen rahin nenähän, Petäjäisen pienan päähän, Kunp' on täytyisi tupoa, Lainattaisi lattiata.

On jo virttä neuomatta, Sekä saamatta sanoja; Kyllä huoli virttä tuopi, Kaiho kantavi sanoja, Mure muita lausehia, Mieliala arveloita." Kuinka ovatki ystäviä toinen toisellensa surullinen mieli ja laulu, siitä lausutaan monessa muussaki kohti vanhoissa runolauluissa, esimerkiksi seuraavillaki sanoilla: Kuka kuuli laulavani, Luuli olutta juoneheni, Taaria tavanneheni.

Vipusen laulaessa vanhoja luottehia Wäinämöiselle: Kieli laski lausehia, Kuin on sälkö sääriänsä, Ratsu jalkoja jaloja. Morsiamen kutomista kehutaan häävirsissä: Niin sen piukki pirran ääni, Kuin käki mäellä kukkui; Niin sen suihki sukkulainen, Kuin on portimo pinossa; Niin sen käämi käännähteli, Kuin käpy oravan suussa.

En ole opissa ollut, käynyt mailla mahtimiesten, saanut ulkoa sanoja, loitompata lausehia. Muut kaikki oli opissa, mie en joutanut kotoa emon ainoan avusta, yksinäisen ympäriltä. Piti oppia kotona, oman aitan orren alla, oman äitin värttinöillä, veikon veistoslastusilla, senki piennä, pikkaraisna, paitaressuna pahaisna.

Lauloin ennen, lauloin eilen, laulaisin tänäkin päänä, viel' on virttä tieossani, saatavillani sanoja, joita ennen äiti neuvoi, oma vanhempi opetti maitopartana pahaisna, piimäsuuna pikkaraisna. Virttä toista tuulet toisi, meren aaltoset ajaisi, linnut liittäisi sanoja, puien latvat lausehia.

Viel' on virttää tieossani, Saatavillani sanoja, Virttä toista tuulet tuopi, Aallot rannalle ajavi, Linnut liittävi sanoja, Puien latvat lausehia. Erityisiä Lauluja. I. Tyttöin lauluja. Kuluu ikä laulamattaki. Noin sanoi minun emoni, Varotteli vanhempani: "Elä lapsi paljo laula, Tytär tyhjiä sanele; Ikä kultainen kuluvi, Aika armas rientelevi, Sinun lapsen lauluissasi, Kurjan kukkumaisissasi."

Lausui paimen patsahalta: "Jo vainen valehtelitkin; Ele vainen usko'kana Vaimon valskin lausehia!"

Vaan ei vielä virret kaikki Gottlunnin kotona käynyt, Eikä kielellen kerinnyt: Viel' on lauluja Lapissa, Karjalassa kanteleita, Savossa runon sanoja, Viel' on vanhan Väinämöisen Laulunluonto liikkehellä, Monen poikasen povessa, Monen vaimon vartalossa; Suomi syytääpi sanoja, Savon lapset lausehia.

Vaan elkää hyvät imeiset Tuota ouoksi otelko, Jos mie lapsi liioin laulan, Pieni pilpatan pahasti; En ole opissa ollut, Seisonut sepän pajassa, Saanut ulkoa sanoja, Loitompata lausehia; Olen oppinut kotona, Oman aitan orren alla, Oman äitin värttinöillä, Veikon vestoslastusilla. Kiven alla kieltäjäni.

Päivän Sana

merilinnan

Muut Etsivät