Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. kesäkuuta 2025
Sanoi vanha Väinämöinen: "En huoli hope'itasi, kysy en, kurja, kultiasi! On noita itselläniki joka aitta ahtaeltu, joka vakkanen varottu: ne on kullat kuun-ikuiset, päivän-polviset hopeat." Lauloi nuoren Joukahaisen, lauloi siitäki syvemmä. Sanoi nuori Joukahainen: "Oi on vanha Väinämöinen! Päästä tästä pälkähästä, tästä seikasta selitä!
"Minä en tahdo elää tätä elämää enää. Minä olen kurja olento, olen suljettu kaikista, mikä tekee elämän elettäväksi.
Parahiksi kymmenen taaleria enemmän kuin minulla, sillä kurja palkka tällä silliprikillä tuottaa tuskin sen vertaa, että voisi olla maalla kahtena iltana viikossa... Otinkin sen vaan sentähden, ett'en joutuisi tuuliajolle sillä aikaa, kuin 'Alert' on Bergen'issä korjattavana... Kallis kaupunki, joka perinpohjin vetää lokaan miehen!
Kurja mieleltä kuningas Läpi aaltojen ajaapi Jalon joukkoa Jumalan, Meneepi meren sisälle. Vesi kaatui kahden puolen Aivan yhtehen äkistä, Kutta seinät korkeimmat, Muljahtavat linnan muurit, Peittääpi pahojen parven.
Ja auttajanne, sukulaisenne, Sa kurja saatat katalasti pettää! Kuink' en ma saattais, jonka auttaja Ja sukulainen läheisin on Baal, Kun petoksessa osallisena On ylistetty Jahven palvelija, Sun hurskas ystäväsi Obadja. MIKA JEMLANPOIKA. Se mahdoton on! Kaikkein ilkeimmän Nyt päästi valheen huules kirotut. ISEBEL. Niin luuletko? Sa muutat mieltäsi, Kun tuonne solaan hieman pilkistät.
Lähtekää toki ja kiittäkää hyvää onneanne v. Kurja raukka! sellaisena minua pidät? Ei, rakas Franziska, tuo neuvo ei tullut sydämestäsi. Anna anteeksi kiivastukseni!
Kas, niin kurja te olette, että jos olisin katkerin vihollisenne ja olisin tahtonut pyyhkiä teidät ihmisten kirjoista, minä en olisi voinut upottaa teitä syvemmälle onnettomuuden ja alennuksen kuiluun. En ole ystävänne, sillä jos olisin sellainen, en olisi heittänyt kultapalaa toisensa perästä teidän aina nälkäiseen kitaanne ja siten tehnyt teitä yhä janoisemmaksi.
Hän oli kuningatar Markin luona, ja täällä metsässä saa hän elää kuin orja ikään. Mitä olen tehnyt hänen nuoruudellaan ja ihanuudellaan? Silkkiverhoisten huoneiden asemasta on minulla tarjottavana hänelle vain tämä synkkä korpi; kauniiden uutimien sijasta tämä kurja maja; ja minun vuokseni on hän joutunut tälle mierolaisen polulle.
Tääll' tuntikausin viipyisin. Tääll' luonto keveiss' unelmissa Loi eloon ihmis-enkelin. Tääll' liikkui voima pyhä vieno, Jost' alkoi Luojan-kuva tää! Tääll' uinui laps' ja povi hieno Elämän uhkui lämpimää. Ja sie! Mik' on sun tänne vietellyt? Ah, kuinka sieluin täst' on heltynyt! Mit' etsit? Miks' on mieles kolkostua? Oi kurja Faust! en tunne enää sua. Vai taika-ilmaakos tääll' henkäilen?
Kiireisin askelin ja rypistetyin otsin meni Saulus tien poikki Johanneksen luo ja huudahti kohottaen kättään: "Miten uskallat näyttäytyä Jerusalemissa, kun tiedät, mihin kaikki Jehovan kiroomat natsarealaisen opetuslapset ovat tuomitut? Etkö tiedä, että minulla on valta, ja että sinä olet kurja tomuhiukkanen, jonka minä voin sekä tahdon musertaa?"
Päivän Sana
Muut Etsivät