United States or Kazakhstan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Olette rikas, arvossa pidetty ja mahtava, kunnioitettu, ihailtu ja kadehdittu, onnellinen perheenisä eikö niin, onhan teillä hyvin kasvatettuja, rakastettavia lapsia, ja niiden joukossa tytär, joka on vanhuutenne ilo? Mitäpä voisi kuolevainen sen enempää elämältä vaatia? Hyvä Larsson, sallikaa minunkin, vanhan, yksinäisen naimattoman miehen, kadehtia onneanne!
On olemassa useampia d'Artagnan'in sukuhaaroja Tarbes'issa ja niillä seuduin, sanoi kardinaali, mitä sukua te olette? Minä olen sen d'Artagnan'in poika, joka oli myötä uskonsodassa suuren Henrikki-kuninkaan, Hänen armollisen Majesteettinsa isän, kanssa. Aivan niin. Te se lähditte noin seitsemän tai kahdeksan kuukautta sitten maastanne, tullaksenne pääkaupunkiin onneanne hakemaan.
Ovat, teidän majesteettinne, vastasi kreivi ylpeillen ja teki kunniaa. Tapasimme toisemme viimeksi Preussissä, jatkoi kuningas synkistyen. Kenraali, minne ovat joutuneet urhoni, jotka Liettuaan lähetin? Olen tehnyt velvollisuuteni, vastasi Bertelsköld lyhyesti. Te luulitte kuitenkin voivanne onneanne hallita. Teidän majesteettinne on osoittanut, että onni seuraa uskaliasta miestä.
Sen vuoksi olinkin minä pakotettu itse ne ilmaisemaan, kuiskasi Anna. Miten iloiseksi äiti tuleekaan nyt! Neuvoksetar katseli heitä kyynelten kimaltaessa kauniissa, lempeissä silmissään: Niin, sanoi hän, sinun äitisi, Anna, on samoinkuin minäkin toivova teidän onneanne ja rukoileva Jumalan siunausta teidän tulevaisuudellenne! "Sillä Sinä olet minun kallioni ja minun linnani," Ps. 31:3.
Minä...? Enhän minä ole ollut heitä vahtimassa!... Mutta te, emäntä, kai itse parhaiten tiedätte, jos heillä jotain väliä olisi? Kaikkea teidän päähänne pistääkin! Jospa sentään koettaisi puhua Johannalle sitä minunkin asiaani...? Minä en puutu teidän puuhiinne!... saatte itse koettaa onneanne. Se naula veti ... arvasinhan tuon! Kas Johanna! Hyvää päivää. Päivää... Onko teillä asiaa minulle?
"Silloin tuomitsen, että olette tapannut tällä kertaa," lausui neiti Temple; "mutta maksakaa veres maksu ja koettakaa onneanne vielä kerran, jos nimittäin Brom ei tahdo myydä minulle lintuansa dollarsista. Sen maksan, pelastaakseni lintuparan hengen."
Jos hän todellakin saisi vaihtaa kohtaloa kanssanne, ei hän tahtoisi; mutta hän luulee tahtovansa, huokailee ja valittaa osansa kovuutta, kadehtien onneanne, tyyntä ja hauskaa elämäänne, ja toivoo itseään yhtä vapaaksi ja itsenäiseksi.
Kallistaen päätään oikeaan sanoi hän saarnaavaisesti: "Kiittäkää onneanne, että jouduitte tekemisiin näin hyvän miehen kanssa. Olisi nyt joku toinen, niin ei teitä auttaisi rukous eikä raha." "Suus kiinni, sinä nälkäroukku! Armahtakaa..." "Sitä sappea, kun sillä miehellä on.
Minä tunnustan teidän rakkautenne olleen suuremman kuin minun kuntoni; vaan enkö minä aina ole koettanut edistää teidän onneanne? Tunnollisesti täyttää velvollisunteni oli minun harrastuksieni tarkoituksena. Jos joku voi sitä kieltää, astukoon hän esille, ja minä tahdon hänelle vastata."
"Joko olette kuulleet Spurgeon'ia?" "Te aiotte kai kuulla Spurgeonia?" "Tietysti tulee Teidän Spurgeoniakin kuulla!" "Voitte kiittää onneanne. Hän on vastapalannut Skotlannin ylänkömailta; Te tapaatte hänet oikein virkeänä!" Tänkaltaisia ääniä tunkeutui korviini jo ensimmäisenä päivänä, minkä Lontoossa vietin.