United States or Nigeria ? Vote for the TOP Country of the Week !
Minä tunnustan teidän rakkautenne olleen suuremman kuin minun kuntoni; vaan enkö minä aina ole koettanut edistää teidän onneanne? Tunnollisesti täyttää velvollisunteni oli minun harrastuksieni tarkoituksena. Jos joku voi sitä kieltää, astukoon hän esille, ja minä tahdon hänelle vastata."
Vaan ajan tullen kuntoni mä tunnen karttuvaksi, Ja aava, uljas ulappa käy houkuttavammaksi. Käy tuuli milloin mistäkin, vie venhon tänne sinne, En tiedä vielä itsekään se vihdoin vie mun minne, Vaan seljemmäksi sentään mun tuo virta vievän näyttää, Kun tässä ristituulessa vain voisin melaa käyttää.
Nousi nyt julmistuin Menelaos, kiukkua kantain kiivast' Antilokholle, ja airut valtikan antoi valtiahalle ja hiljenemään hän akhaijeja käski; loihe jo lausumahan Menelaos, mies jumalainen: "Antilokhos, mitä teit, joka mielevä mies olit ennen? Taitoni, kuntoni halvensit, hevot estelit, eelle ehdätit itsesi, jolla on huonommat hevot paljon.
"Sen me tahdomme tehdä", vastasi Eva; "toivoni on aina ollut saada pieni soma huone, joka olisi minun omani, ja jossa minä voisin näyttää kaiken kuntoni. Minulla on koko joukko mieli-kuvitteluja, jotka tahdon toteuttaa omassa kodissamme, ja luuloni onkin, että voin tehdä sen hauskaksi." "Ell'et sinä voi, ken sitte voisi sen tehdä?" kysyin minä ihastuneena.
"Te unhotatte, että kykyni työhön ja kuntoni palveluksessa ovat vaurastuneet, ja on siis mahdotonta verrata ahkeroimisiani niihin, jolloin olin vaan heikko poika." "Ja jos sinulle en nyt anna enempää kuin tähän saakka, häh?" kysyi talonpoika. "Silloin jätän suoraan palveluksenne", vastasi Antero nyökäyttäen olkapäitänsä.
Iloitsen, kun kuntoni Kaikki kannoin maalleni. L
Kuin kukat, sulkeuneet ja kumartuneet yökylmän alla, paistaessa päivän taas kaikki aukee, kohoo korressansa niin kävi kuntoni nyt uupunehen, ja sydämeeni uljuus moinen syöksyi, ma että aloin vapahalla miellä: »Ah, armiasta, joka auttoi mua, ja sinä, ystävä, mi kuulit heti totuutta sanain sulle lausuttujen!
Kuin kukat, sulkeuneet ja kumartuneet yökylmän alla, paistaessa päivän taas kaikki aukee, kohoo korressansa niin kävi kuntoni nyt uupunehen, ja sydämeeni uljuus moinen syöksyi, ma että aloin vapahalla miellä: »Ah, armiasta, joka auttoi mua, ja sinä, ystävä, mi kuulit heti totuutta sanain sulle lausuttujen!
Näin neuvons' äiti armahin nyt päätti syleilyllä. Mä kotvan häntä tottelen; ja soutamaan jos lähden, niin salmen suusta palajan jo pois mä äidin tähden. Vaan ajan tullen kuntoni mä tunnen karttuvaksi, ja aava, uljas ulappa käy houkuttavammaksi.