Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. marraskuuta 2025
Kaikki on käynyt niin kummalliseksi; uutta en enää ma uskoa keksi, laulan ma siks, mitä ennen ma lauloin, kun ijän kultaisen impiä kauloin, mietin ma taapäin, taapäin ma taivun, muistojen muinaisten helmahan vaivun,
Tuon ken kuuli veljesvirren lapsena isän kodissa, luona armahan emonsa, kotilieden lämpimässä, ei hälle elämä anna enää muuta kuin muruja, häll' on päässä päiväntähti, syömessä suru ijäinen, jok' ei lähde laulamalla, pakene pajattamalla Suomen tummista tuvista, Karjalan sinisaloilta. Laulu lapset yhdistävi, sillan kultaisen kutovi, rajat kussa kulkeneekin, vallat kuinka vallinneekin.
Oltuaan v. 1808 Porvoon valtiopäivillä, antoi hänelle keisari Aleksander kolmannen kultaisen punaisessa rihmassa kaulassa kannettavan. Niinkuin sanoimme, on koski jo perattu niin että tätä nykyä käy helposti sitä kulkea. Tämä koskenperkaus saatiin toimeen varsinkin maaherra Stjernserantsin huolesta.
Täst' ihastuu nyt impi sankariin, Punaisen viinan kaataa pikariin, Sen hymyhuulin sulholleen hän näyttää: "Nyt toisen urhotyösi voinet täyttää, Ja kolmannen teet, kun tään kultaisen Kädestäin painat sormees sormuksen!" Näin tarina.
Lennä tuonne, kunne käsken, kunne käsken ja kehoitan: saarelle selälliselle, luo'olle merelliselle! Siell' on neiti nukkununna, vyö vaski valahtanunna, sivulla simainen heinä, mesiheinä helmassansa. Tuo simoa siivessäsi, kanna mettä kaavussasi heleästä heinän päästä, kukan kultaisen kuvusta; se kanna Kavon kätehen, tuo olallen Osmottaren! "Mehiläinen, lintu liukas, jopa lenti jotta joutui.
Eipä mene mielestäni, Eikä muistosta murene Armias, ihana aika, Jona lasna lauleskelin, Pikku piikana visersin Ilolla ihanan linnun, Leipojaisen leikitsevän Tuolla pilvien povilla Vapahana, vaivatonna. Vapaa vaivoista syämmen Tuuin ennen tuulen lailla, Kiiätin kipunan lailla, Lensin lehtenä lehossa, Perhosena pyörtänöillä; Mehun maistelin makean Kukan kultaisen kupista, Hopealta hohtavasta.
Hautaudu kultaisen porttisi raunioihin, jos raivoavan gootin sotakirves murtaa sen... "Mutta kuole keisarina. "Germaanien määrätön röyhkeys on häväissyt tätä purppuraa. "Näin heitän sen luotani ja vannon, etten pane sitä ennen hartioilleni, ennenkuin joka ainoa gootti on poissa tämän valtakunnan alueelta." Hän repäisi yltään purppuravaipan ja heitti sen valtaistuimen portaille.
Kai ihmettelet sinä itsekses, miten paljo ma sentään kestin, miten kestin ma nauruas, pilkkaasi, sen ennen kuin erolla estin. Minä näin, miten silmäsi puhuivat: »Tuolla miehell' on kova pinta!» Siin' oikein sa arvasit armahain, kova onpi se köyhän rinta. Se mies, joka kuullut ei ijässään ole kultaisen naurun soivan, mitä huolii hän, vaikka hän huomaa sen hälle itselleen salamoivan.
Hän sanoi hyvästit luvaten häntä tästä lähin paremmin suojella ja käydä häntä joka päivä tapaamassa. Tuskin oli hänen varjonsa hävinnyt kun naisellinen ylpeys hänen sukupuolensa puolustusase jätti Arbakeen valitsemaan uhrilampaan ja nöyryytetty Ione ratkesi kyyneltulvaan. Pompeijin kultaisen nuorison iloista elämää. Pienoiskuva roomalaisesta kylpylästä.
Sinä olet kuin kuplanen alla jään, joka kierii ja kulkee ja läikkyy. Sinä olet kuin kummulla kaste yön, joka kulkijan askelta säikkyy. Elä pelkää kukkanen kummullas, en tule ma ryskävin tuulin, ja jääsi jos särkeä tahdonkin, sen särjen mä lämpimin huulin. Minä otan sun kuplasi kultaisen kuin äitini suukko se oisi, minä juon ne kastehet kauniin yön kuin ehtoollisviiniä joisin.
Päivän Sana
Muut Etsivät