Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 13. marraskuuta 2025
JUNKKA. Eipä koko Eevaa taida enää ollakaan. Hän on kadonnut kuin neula nurmikkoon. PASANTERSKA. Onko Yrjö myös kadonnut? PASANTERI. Yrjö lähti ristittäväksi. PASANTERSKA. Vai niin, iso viisas! Ja miksi hänet nyt ristitään? PASANTERI. Kapteeniksi. Niin että muori kulta, hae yllesi vielä paikkaisempi röijy siihen, kun tulee tänne kapteeni Varjakka. PASANTERSKA. Herranen aika!
Uskotkos sa taivaan Isään, Poikaan, Pyhään Henkehen?" Lapsi kulta, jo ma lassa,
Perhon kuiske kukkasenki Korvaan hiljaa, hiljaa soi: Lempien, Suudellen Maa on taivainen! Syki, syki, sydänkulta! Syki surutonna nyt! Orpousaik' on ohi multa, Helmen olen löytänyt. Rinnassani Riemu vain Soi siis riemu vain! SlRKKUSELLENI. Katrini, Katrini, Suloinen mun sirkkuni, Sydänkäpyseni hellä, Uinu taas mun sydämellä! Istahda mun polvillein, Katri kulta, sirkkusein!
Kas, sepä tulee maistumaan, se! Tulehan nyt, mokomakin potilas! KAMREERI. Kiitoksia, mamma kulta, kiitoksia paljon! ROUVA (Hilmalle, joka aikoo mennä vasemmalle):
Tässä kaikessa ei ollut muuta kuin tuota rakasta turhamaisuutta ja vihan tunne viheriää nuttua kohtaan joka olisi uskollinen kuin kulta eikö tyttö ollut jotain sellaista lausunut? ja näytteli kuitenkin vaan uhraamisen alttiutta samalla kertaa siepataksensa, mitä mieluisimmin toivoi...
Kuluipa muutamia minuutteja. "Gunhild!" Ei vastausta. Useita minuutteja. "Gunhild, Gunhild kulta!" Useita pitkiä minuutteja. Rouva itki. "Gunhild, Gunhild!" Soittokellon kimakka ääni yhtyi rouvan hätähuutoon. Kaikki turhaan. Kun Gunhild vihdoinkin palasi, istui rouva sohvalla synkeässä epätoivossa, sininen beduinikappa hartioilla, ja koetti pyhkiä itseään pitsinenäliinalla.
"Voi, voi minua, vaimo valju, Kuinka kengin kenkiäni, Kengin aina eestakaisin, Kuinka lie'kään tyttäreni!" "Hyvin kyllä, muori kulta, Hyvin ennen, nyt paremmin!" "Voi, voi minua, vaimo valju, Kuinka levin liinojani, Levin aina eestakaisin, Kuinka lie'kään tyttäreni!" "Hyvin kyllä, muori kulta, Hyvin ennen, nyt paremmin!"
Rouva M. Noh, sitte minä kerron, kulta Patrunessani; nämät ovat hauskat asiat ... mutta näettehän sen ... en minä tahdo, että sanotaan minun tätä kertoneen... Rouva D. Ei yksikään henki sitä saa tietää. Rouva M. No niin! Asian laita on näin.
Linnan edusta. ARTHUR. On muuri korkea; mut alas hyppään. Maa kulta, sääli!
Iirin oli vaikea mennä Ihalaan tästä asiasta juttelemaan, mutta mennä täytyi. Iltapuolella, kun lapset olivat päässeet koulusta, läksi Iiri vanhan neiti Jopen luo, josta hän oli saanut hyvän ystävän ja neuvonantajan. »Hyvää päivää, täti kulta!» sanoi Iiri tullessaan neidin huoneeseen. »Jaksatteko lähteä kanssani kartanoon?
Päivän Sana
Muut Etsivät