United States or Caribbean Netherlands ? Vote for the TOP Country of the Week !
VARJAKKA. Mutta minä olen väärinkäsityksestä, ymmärtämättömyydessäni, typeryydessäni Eevaa niin syvästi loukannut, että jollemme tapaa toisiamme ennen lähtöäni, on kaikki hukassa. Ja kuitenkin välimme voisi selvitä yhdellä sanalla ja sanattakin, kun vain saisimme nähdä toisemme. JUNKKA. Tapaattehan te toki toisenne vielä. Eihän Onnen nyt ole pakko lähteä mereen kuin vasta puolenpäivän aikaan.
Kun näen sinun istuvan kivistävä pääsi kätesi nojassa, vaipuneena suruisiin mietteihin, tuntuu minusta kuin tahtoisin painaa pääsi rintaani vasten ja lohduttaen kuiskata sinulle ennustuksen, kuitenkin jääköön se toistaiseksi! Jätämme sinut nyt ja palaamme toiste hiljaiseen kamariisi. Ja sinä kodin ilo ja koristus, astu esiin kaunis Eeva! «Ruusumme, kaunottaremme», niin sanottiin Eevaa kotona.
Ei kestänyt kauan ennenkuin majuri R * säännönmukaisesti anoi Eevaa omaksensa. Eevan vanhemmat olivat varustauneet siihen ja päättäneet miten oli meneteltävä silloin kuin se tapahtuisi.
Hän ei enää voinut vaatia kapteenia valalle; hän olisi silloin samalla lausunut selvän syytöksen kapteenia vastaan, ja sitä hän ei tahtonut tehdä. Sen sijaan sai hän nyt, miten taisi, lohduttaa Eevaa, joka ei ensinkään tahtonut vastaan-ottaa mitään lohdutusta.
Ja miltähän sitten Eevasta tuntui seisoessaan Aadamin edessä? NIILO. Selitä sinä, Helena, se asia. HELENA. Noo, yhtä »kummalliselta» arvatakseni, kuin Aadamistakin Eevaa nähdessään. NIILO. Ja tuntuiko Helenastakin samoin Niiloa nähdessään? HELENA. Maltahan mieltäsi, Niilo hyvä. Helena ajatteli näin: Niilo on rikkaan talon ainoa poika, ja minä taas olen köyhän torpparin köyhä tytär.
Kapteeni Ramberg tuli eilen illalla hakemaan neitsy Eevaa tanssiaisista oikein vaunuilla, ja huvimajalla oli vastaan ottamassa itse komesrootin rouva ja Eliise mamselli. LETTO. No silloin on selvä asia, että Varjakka ja Eliise mamsellikin ovat kihloissa. Ei puhettakaan, että Varjakka ja Eeva olisivat kihloissa!
Lapset muistavat erinomaisen hyvästi semmoiset lupaukset ja pienien Frankien mielestä ei voinut olla kauniimpaa eikä sopivampaa päivää semmoista retkeä varten kuin juuri alkanut päivä, ja kun he huomasivat että kandidaatti ja vanhemmat olivat samaa mielipidettä, oli ilo ylimmillään. Pirkko ei voinut ensinkään hillitä Eevaa ja Petreaa; hänen pukiessaan heitä he hyppivät hänen käsissänsä.
ONNEN HERRA. Hän ei saa Eevaa kosia. JUNKKA. Minkä vuoksi ei hän saisi? Tietysti hänellä on oikeus niinkuin muillakin. Sunnuntaina se 15 päivä tätä kuluvaa kuuta tehtiin Pasanderin pihalla seuraava sopimus kuin alla on selitetty.
KARIHAARA. Mutta sanokaa minulle, mikä kievari tahi hotelli se on tuo valkoinen talo tuossa kulmassa. PASANTERI. Kuinka niin? KARIHAARA. No, kun nämä meidän herrat sinne aina ensimäisenä menevät. Sinne yritti perämies Varjakka ensiksi ja sinne meni nyt suoraa päätä kapteeni Junkka, ja kiire hänellä näytti sinne olevankin. PASANTERI. Hän meni tapaamaan Eevaa, joka asuu siellä.
JUNKKA. Elä hiidessä! Minun pitää lähteä taas estämään Eevaa matkalta. Jää sinä tänne odottamaan Yrjöä ja käske hänen heti tulla sinne Rajalinskan luo. PASANTERI. Mitähän tietä Yrjö tulee? JUNKKA. Hän tulee Rantalasta poikki lahden. PASANTERI. Katsotaanpa, olisiko hän jo tulossa lahdella. Rummunpärinä alkaa kuulua ensin lähempää, sitten loitoten. JUNKKA. Joko se tuokin alkoi päristä.