Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. kesäkuuta 2025
Perhon kuiske kukkasenki Korvaan hiljaa, hiljaa soi: Lempien, Suudellen Maa on taivainen! Syki, syki, sydänkulta! Syki surutonna nyt! Orpousaik' on ohi multa, Helmen olen löytänyt. Rinnassani Riemu vain Soi siis riemu vain! SlRKKUSELLENI. Katrini, Katrini, Suloinen mun sirkkuni, Sydänkäpyseni hellä, Uinu taas mun sydämellä! Istahda mun polvillein, Katri kulta, sirkkusein!
Ja vaikka loppu-päätös mahtanee näyttää, että me olisimme tehneet viisaammin, jos olisimme pysyneet alallamme, niin se on samassa myös todistava, ettei minun Katrini omalla kevytmielisyydellään tai hupsuudellaan ole antanut syytä tähän suureen häväistykseen." Pormestari myöskin kävi väliin. "Heikki naapuri", lausui hän, "me tulimme tänne neuvoittelemaan, emme riitelemään.
Katri katsoi Elsaa silmiin, suu naurun hymyssä. Tästä katseesta rauhoittui Elsa ja jäi odottavaan asemaan, mitä kirjeen sisällöstä hänelle kerrottaisiin. Katri luki: "Turussa kirjoitettu minun omalle kultaselleni! Rakas Katrini! Tämän kautta saan minä tervehtää sinua, ja tietä antaa, että minä voin hyvin. Mökkini on nyt aivan valmis, vaan yksitoikkoiseksi sen elämän vetää, kun ei kumppania ole.
Vahvat, nokiset jättiläiset, joille hän näin puhui, vastasivat: "Surma sille, joka tänne pyrkii!" "Nyt on minun Katrini yhtä hyvissä turvissa", virkkoi sen jälkeen seppä hanskurille, "kuin kuninkaallisessa linnassa, jota olisi parikymmentä miestä puolustamassa. Me pääsemme vähimmillä esteillä raatihuoneelle, jos oikaisemme tämän puutarhan kautta".
Ah, malta vähän! 'Minulla ei ole aikaa', vastasin minä; 'täytyy mennä kotiin'. 'Jos menet kotiin, niin vie terveisiä kullallesi', sanoi hän ja sitä ollen nyt tehnyt. Hyvästi, Jussi! Saas nähdä, jos pidät varasi tuolla herran alueella". "Jää hyvästi, pikku Katrini!" sanoi Jussi. "Muistele minua; Jos Jumala niin tahtoo, tulen kohta kotiisi ja silloin tuon hirven lahjaksi morsiamelleni".
"Mutta tyttäreni, jalosukuinen herra ritari minun Katrini?" sanoi hanskuri. "Vie hänet mukaasi, veikkonen. Kauraleipä on vaan pitävä hänen kauniit hampaansa valkoisina, vuohen maito on taas punaava hänen poskensa, joista tämä nykyinen pelko on veret pois-ajanut. Ja kelpaapa Perth'in Kaunottarenkin nukkua levollisesti Vuoriston sanajaloista tehdyllä vuoteella".
Mun Katrini, mun hyljäten, Jo otti toisen kullan, Kai murtuneena vaipunen Nyt alle mustan mullan! Niin raskas musta multa on, Kun peitteeksi sen saapi; Mut virta kuohuu vallaton Ja luoksens houkuttaapi. Ja rantahan sen onneton Mä riennän kiihkoisasti: Kai kavaluuttas, uskoton, Sä kadut kuoloos asti.
"Ja jos en niin tekisi", virkkoi Heikki, ojentaen kättä ja käsivartta, jotka vahvuuden ja jäntevyyden puolesta olisivat vaikka jättiläisellekin kelvanneet, "sitten älköön käteni koskaan enää kilahduttako alaisinta vasaralla! Niin, jospa vaan jo olisi päästy niin pitkälle, kaunis Katrini saisi nähdä, että mies, joka suojelemisen konstit osaa, ei ole suinkaan haitaksi.
Päivän Sana
Muut Etsivät