United States or Finland ? Vote for the TOP Country of the Week !


Anna pois minun mekkoni. Yksi vaan minulla onkin ja senkin riistit päältäni ja kiskoit yllesi. Anna pois sinä kylänkoira. Jospa siihen paikkaan pakahtuisit. Simo alkoi riisua mekkoa, käänsi hihan nurin, akka nykäisi siitä, niin että neulokset rasahtivat. Sitten eukko tempasi mekkonsa, heitti sen päähänsä ja tarttui kääkään.

Hänen heikkoutensa oli vieras silmä nähnyt. Hän kätki käsiin kasvonsa. «Sinusta ei ole mihinkäänärjäsi isä. «Nyt pane yllesi ja mene kirkonkylään sepän luo, että hän keittää palaset yhteen. Joudu, tahi Jumal' auta...« Ukko puristi nyrkkiään. Touko oli nääntyä. Ihmiset, joiden pellolla touko kasvoi, luulivat sitä rikkaruohoksi. Toukoa kastetaan. Metsäpolkua kulki nuorukainen alakuloisena.

Ei kukaan muu saanut päälleni auttaa kappaa, ja aina muistutti hän ottamaan luontevasti päälleni, ja kutsui minua teaattereihin. Ja aina juoksi perässäni, niin että se oli oikein rasittavaa; mutta näetkös, se oli rakkaus. Onko Hjalmar milloinkaan auttanut yllesi vaatetusta?" "Minä tuskin luulen, mamma kulta; hän ei ole luotu palvelijaksi".

Nyt tämä elämä taas alkaa luistaa... Koittaa tästä Johannallekin vielä valoisemmat päivät... Kreeta, Kreeta hoi!... Joko ne menivät?... Uskallanko tulla? Tuolla ovat salin puolella. Tule vaan! Ei pelkoa, että ne hetkeen aikaan tänne ennättävät. Kreeta!... Katsokaa tänne vähän tarkemmin! Kreeta. Siunaa ja varjele!... mitä sinä Johanna nyt!... ihanko sinun heti täytyi ottaa tuo puku yllesi?

"Sinun on vilu, Maria!" sanoi hän; "ota liivini yllesi!" "Ei, ei minun ole vilu," vastasi hän, "mutta sinulla ei ole nuttua!" Hän avasi solmesta huivin, joka oli hänen vyötäisillänsä, mutta hän ei rohjennut avata silmäänsä taikka tarjota sitä hänelle.

Enkä minäkään älynnyt sanoa, että olisit lähtenyt kodin kautta ja ottanut palttoon yllesi. Ei se olisi ollut mitään, kun olisin ollut terve, sanoi Mikko, mutta kun en kärsinyt kiireemmästi kulkea, niin vilustuin. Kyllä tuntuisi pitävän päästä tohtoriin, mutta nyt on laiva mennyt ja tuommoiseen sateeseen hevosella ei voi lähteä, kun ei ole edes vieterikärryjä. Tässä on nyt lämmin paita.

JUNKKA. Eipä koko Eevaa taida enää ollakaan. Hän on kadonnut kuin neula nurmikkoon. PASANTERSKA. Onko Yrjö myös kadonnut? PASANTERI. Yrjö lähti ristittäväksi. PASANTERSKA. Vai niin, iso viisas! Ja miksi hänet nyt ristitään? PASANTERI. Kapteeniksi. Niin että muori kulta, hae yllesi vielä paikkaisempi röijy siihen, kun tulee tänne kapteeni Varjakka. PASANTERSKA. Herranen aika!

Kun kerran yhteiskunnassa on tuollaisia onnettomia, niin ei niitä kadullekaan viskata voi. Pahemmaksi ne vaan siitä tulevat. Ei mitään puheita enää, sinä saat jäädä asumaan. Vaan älä toista kertaa pahaa elämää aikaan saata! En! En ikinä. Nyt on kirkonmenon aika. Mennään rippikirkkoon. Pue vaatteet yllesi, Lyyli, niin me menemme! Mitä siinä mökötät?

Vyötä kupees, pue parhaat vaatteesi ja saappaasi yllesi ja mene ruukille; siellä neitsyt Stiina on se puoliso, jonka Herra on sinulle suonut'". "Minä kuulin kutsumusta ja kaikki kävi siten, kuin sanoma ilmoittanut oli.

Jos muodoin tuhansin sa itses peität, sa, kaikkeinrakkain, kohta tunnen sun, jos taikahunnut yllesi sa heität, ma sentään kaikkialla tunnen sun. Miss' sypressien rungot kohoavat, sa, kaikkeinsolakin, ma tunnen sun, kun kanaalissa laineet lipattavat, sa, kaikkeinsuloisin, ma tunnen sun.