Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. heinäkuuta 2025
ANTONIO. Siis älä vaadi, että pois sun nyt hän päästäis; mielellään hän sit' ei tee, ja hyvin pelkään: ei tee ensinkään. TASSO. Hän tekee sen, kun oikein pyydetään, ja sulle onnistuu se, jos vain tahdot. ANTONIO. Vaan mitä perusteita esitän? TASSO. Suo puhua mun joka säkeeni! Mun pyrintöni kiitost' ansaitsee, jos voimat olivatkin liian heikot. Ei uurautta multa puuttunut.
Ann' anteeks' uskosta luopumus, Luo sydän uusi ja mieli Ja nöyrä usko ja katumus ja kiitost' uhkuva kieli. Greeta Haapasalo. Saulin sielun langennehen Pimeys kun peitteli, David soitti kanneltansa: Pahat henget pakeni! Kansanhengen kärsiessä Pimeimpiä aikojaan, Suomen kannel kai'utteli Ihaninta soittoaan.
Omp' ihailtu, nyt taaskin ihaillaan, Ja kiitost' täynnä rinta huokaa hiljaa, Kun antihelmat aukee taivaan, maan, Ja pellot pöllyy runsast' elon viljaa, Kun meillekin, joit' äsken uhkas yö, Taas aamuruskon ensi hetki lyö.
Kiitost' ansaitsen ja palkan Juoksuistani, juonistani, Kotronko, väkevän Kotron? Mulle Kullervo sopisi, Kotka haukan kumppaliksi, Jollei sen himokas silmä Anja neittä ahnastaisi. Tyttö kauan on katunut, Ettei ottanut urosta. Liiaks' uskoi itsestänsä. Moni on tyttö myöhästynyt, Onnen päästänyt ohitse, Moni poikakin samaten. Minä, jos paras ei huoli, Hyvästäkin voin iloita. Sama ei jokaisen parhain.
Kanss' mielen etsii siellä Ain' ijäist' menoo taivaass' Juur' Herran pyhäin seurass'!» »Taivaass' on kunnia Mull' valmis korkia, Sin' kirjaan elävitten On nimen pantu, tiedän, Siell' iloss' parhaass' pauhaan Ja Herrall' kiitost' laulan.» VILLE.
mua ettet tässä vartomasta epäis, siks kuin tuo tuli kaksipäinen saapuu; näät, kuinka halu kallistaa mun heihin.» Hän mulle: »Kiitost' ansaitsee sun pyyntös ja pyytehesi, siksi myönnyn siihen, mut näytä, että osaat kieles suistaa. Mun haastaa suo, kun kyllin oivaltanut jo tahtos oon, he ollen helleenejä sun puhettas ehk' ylenkatsoisivat.»
SALADIN. Unelmas se valveill' unelmoitu kerrohan! RISTIRITARI. Tytöstä Nathanin oot kuullut, herra. Min hyvää hälle tein, tein koska tein. En kiitost' alentunut niittämään, kun sit' en kylvänytkään, enk' ees nähdä sen koommin tyttöä mä halunnut. Ol' isä matkoilla; hän palaa, kuulee, hän etsii minut. Kiittää, toivoo, että mua tyttärensä miellyttäisi; puhuu toiveista, vastaisuudest' iloisesta.
Veljeskunnan seurattavaks' teit sa pyhän ohjelman, Ken sit' uskoo, harrastaapi, elon saapi hurskahan, Ja sun johdollasi palaa isän-maansa helmahan. Onni, voima kuningasten kuninkaalle olkohon, Kiitost', ylistystä aina kolminaisuus saakohon, Joka meidät vihdoin viepi autuasten joukkohon.
mua ettet tässä vartomasta epäis, siks kuin tuo tuli kaksipäinen saapuu; näät, kuinka halu kallistaa mun heihin.» Hän mulle: »Kiitost' ansaitsee sun pyyntös ja pyytehesi, siksi myönnyn siihen, mut näytä, että osaat kieles suistaa. Mun haastaa suo, kun kyllin oivaltanut jo tahtos oon, he ollen helleenejä sun puhettas ehk' ylenkatsoisivat.»
LEAR. Teist' uskottuni, holhojani tein ma, Ja seurueeksi vaan tuon määrän vaadin, En muuta. Viisikolmattako vaan Saan luokses tuoda? Niinkö sanoit, Regan? REGAN. Sen vielä kerron: enempää ei meille. LEAR. Nuo häijyt velhot vielä kauneilevat! Kun muit' on häijympiä, kiitost' on jo Se, ett'ei ole häijyin.
Päivän Sana
Muut Etsivät