Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. lokakuuta 2025
Laattian oli isännän työ saanut karkean sileäksi ja sen päälle oli siroteltu valkeaa hiekkaa, jota hän joka päivä kasteli muutaman pienen lähteen vedellä, joka kumpusi esiin yhdestä kallion nurkasta, virkistäen tässä tukalassa ilman-alassa yhtä paljon korvaa kuin makua.
Kun Johannes kirjoistansa väliin loi silmänsä ulos, näki hän Marian kävelevän siellä. «Oletkohan sinä onnellinen?« kysyi hän itsekseen. Eräänä päivänä astui majuri tallikamariin Johanneksen luo. Tämä istui vähäisen arkun ääressä syöden puolistansa kuivaa leipää, jota hän veteen kasteli.
Näin hän lauloi yksin Päivät pääksytyksin, Murheess' uitellen sydäntään. Polki rukkiansa, Leipää suolahansa Painoi, kasteli kyynelillään. Elikö tai kuoli, Almusta ei huoli: "Armoleip' ei mun armottoman." Tyhjää kehtoansa Tuutii toisinansa, Toivoa laulaa toivottoman: "Isä, kanna lasta, Vaikka tuonelasta, Suo hänet äidin viel' omistaa!"
Ja kaksi suitsutusastian kantajaa kääntyi ehtimiseen ehtoollisarkkuun päin, jota kantoi neljän kirkkoneuvoston jäsenen kannattaman tummanpunaisen vaatekatoksen alla astuva, komeaan messukaapuun puettu kirkkoherra. Suuri väkijoukko tunkeili jälessä, soluen edelleen seiniä koristavien valkoisten liinakankaitten välitse; ja näin saavuttiin kukkulan juurelle. Kylmä hiki kasteli Félicitén ohimoja.
Tultuaan portin taakse korjasi Annikka huivia päässänsä, suoristi hameensa laskoksia, kasteli hiukan huivin nurkkaa ja pyyhkäisi sillä poskipäitään. Ja totta puhuen: hän olikin kaunis.
Tainnoksiin mennyt virkosi pian, kun kapteeni hänen ohimojansa kasteli vedellä, ja hän kuiskasi heikolla äänellä: "Nyt voin taas paremmin. Menkää, herra, menkää! Taivaan siunaus seuratkoon teitä!"
Ukko Blasius kiiruhti syleilemään tytärtänsä, ikäänkuin rohkaistaksensa ja lohduttaaksensa häntä, vaikka hänen omia kasvojansa kasteli muutkin pisarat, kuin ne jotka tuuli siihen pirskoitti. Niilo ei kuitenkaan tullut neuvottomaksi. "Enpä olisi luullut niiden niin kiivaasti meitä tahtovan," virkkoi hän ojasten voimakasta varttansa ja rohkeasti katsellen mahtavaa vihollista.
Hän heitti palttoon hartioilleen ja lähti kaunista kevät-aamua katselemaan. Kadut olivat melkein tyhjät vielä, mutta ilmassa oli ihmeellinen tuoreus, puiden urvut tuoksuivat ja Esplanadin vihannat nurmikentät kiilsivät jo työssä olevien kasteli jäin siunaavien suihkujen jäljeltä. Hänen askeleensa johtivat hänet Kauppatorille.
Työhön ryhtyi hartahasti, Koko syksyn tutkien; Joulu tuli, sujuvasti Luki Stiina mummollen. Nyt ei mummo "lasiansa" Enään yhtään tarvinnut, Hänen lasisilmiksensä Oli Stiina muuttunut. Minna Krohn. Vanha mummo. Kasteli kukkaa vanha mummo, Kukkaa ikkunalla. "Missä on tyttösi, vanha mummo?" "Kaukana maailmalla." "Tiedätkö millä hän kulkee tiellä, Vaivainen mummo kulta?"
Edellisenä päivänä olimme seisoneet vanhan liiton, lain ja lupauksen liiton kukkulalla, Morian vuorella, joka ei ole kaukana. Nyt taas seisoimme uuden liiton kukkulalla, jota Jesus kerran kasteli verellään silloin, kun valmisti armon ja totuuden liiton ijankaikkisiksi ajoiksi. Siinähän sanotaan olevan Golgatan mäki, jonka lähellä Jesuksen hauta oli pyhän raamatun todistuksen mukaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät