United States or Gabon ? Vote for the TOP Country of the Week !
Eevastiinan teki mieli tiedustaa semmoista sanomaa lähemmin, mutta vielä oli hänen sisunsa liika katkera. Hän ei päässyt alkuun vaikka tahtoi. Siksi polki hän vain kiivaammin rukkiansa, kuin ei muka välittäisi asiasta mitään. Antti Juhana silloin murisi lisää: Latokin on palanut ja pojan on vienyt se sama pahahenki. Häh? pääsi nyt Eevastiinalta.
"Arvattavasti niin", sanoi Kari ja siirsi rukkia hiukan, "jos hän ei ole tuhlannut kaikkia, mitä hän sai ensimmäisen vaimonsa kanssa". "Olisiko se mahdollista, niin viisas ja kunnollinen mies, hänellä on viisi lehmää ja kymmenen lammasta". Arne odotti Karin jotain sanovan, mutta hän hyrritti vaan rukkiansa. "Nils käy kai vanhaksi jo?" kysyi Kari ja hyrritti rukkia yhä ankarammin.
Punnittu itse tupakoi synkkänä, kumarassansa. Veisuu lakkasi. Kello-pahainen lyödä tikkasi kerran. Puoli-kahta se kai siinä, ikäänkuin tipautti. Rukkiansa varaten Maija silloin, kuin muka itsekseen muristen, juonitteli, nurkuen: »Lentää tuo tuokin kello ja lyö ja tiputtaa... Mistä tuolla sitä tiputtamistaan ja lyömistään riittäneekin ... vaikka ei tässä ihmisilläkään ole kohta mitä suuhun panna.»
Näin hän lauloi yksin Päivät pääksytyksin, Murheess' uitellen sydäntään. Polki rukkiansa, Leipää suolahansa Painoi, kasteli kyynelillään. Elikö tai kuoli, Almusta ei huoli: "Armoleip' ei mun armottoman." Tyhjää kehtoansa Tuutii toisinansa, Toivoa laulaa toivottoman: "Isä, kanna lasta, Vaikka tuonelasta, Suo hänet äidin viel' omistaa!"
Isossa tuvassa Björnstad'issa istuivat vanhukset yksinänsä. Tuvassa oli pimeä; mutta Kari muori ei niin vähästä syystä tahtonut rukkiansa jättää.
Arne oli saanut suunsa liikkumaan, mutta tähän päätti kun päättikin. Hän meni takan luo, kohensi valkeaa, pisti itsellensä uuden piipullisen ja istui niinkuin ennen, miettien ja polttaen. Kari pyöritti rukkiansa. Arne nousi sitten sytyttämään kynttilää. "Ehkä minullakin olisi jotain kysyttävää sinulta", aloitti Kari. Arne istuutui taas. "Mitä pidät sinä Per'istä?"