Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. lokakuuta 2025
Kau'an ryhmää Laokonin, Kärsimistä katkeraa Myrkkyhammas käärmehissä Lapsinensa surman saa Ihmetellen urhot itki, Hellät naiset kasteli Kyyneltulvin, lapsukaiset Vaikeroiden katseli.
He menivät Vesiportin kautta ja tulivat uhkeaan hedelmäpuu-tarhaan, jonka itäistä reunaa saarsi Kidronin oja ja eteläistä kasteli Siloe, joka täällä yhtyi Kidroniin. Täällä istuivat he nauttiaksensa ihanan illan suloisuutta ja katsellaksensa kaupunkiin pyhään, joka oli heidän edessänsä ehtoon hiljaisuudessa.
Vielä päälliseksi hän oikein kovasti toruikin Jaakkoa. Vasta tämmöisen mutkan päästä pääsimme kylvämään. Kylvämisen toimitti äitini itse, samoin kuin muut siihen kuuluvat toimet. Siunattu sade kasteli peltomme ja kaikkein muidenkin pellot, ja tulikin se alas semmoisella voimalla, että ojat eivät tahtoneet ehtiä niellä veden paljoutta. Totta puhuu sananlasku: iso sade poudan perästä.
Mathieun taistelu tuli vaikeammaksi ja ankarammaksi näitä hedelmättömiä mäkiä vastaan, aina sen mukaan kuin hänen toiminta-alansa laajeni, mutta hänen onnistui kuitenkin tehdä ne vuosi vuodelta hedelmällisemmiksi, ja kiitos siitä vedelle, jolla hän niitä kaikilta puolin kasteli.
Sieltä avonaisen laatikon periltä paistoi hopeakaluja aivan kuin hopeasepän kopukasta. Muistikirjaa ei tahtonut löytyä, sai aukaista useampaa laatikkoa ja jotakuta kahdestikin. Ensiksi katsotusta se viimein löytyi. Sitten hän istui pöydän päähän lyijykynä kädessä, jota kasteli suussaan sillä aikaa kuin hänen isänsä muisteli annoksiensa määrää.
Sulhanen kasteli huuliaan ja virkahti Vesihiiden vaarallista huomiota itsestään pois johdattaakseen: Emmeköhän taas saisi vähän musiikkia? Mutta mikään ei auttanut. Vesihiisi lykkäsi purtilon hänen eteensä ja röyhtäisi röyhkeästi: Syö! sanoi hän. Se on ihmislihaa, tuoretta ihmislihaa. Pitäisi maistua sulhasmiehelle. Käänsi kasvonsa kauhistuneena tuo maankuulu kuninkaanpoika.
Kerran oli hän lähtenyt metsään, haeskelemaan risuja. Siellä hän kasteli itsensä ... eikä päässyt kahteen päivään sängystään. Kiusa oli pahentunut keväästä ... paastoista huolimatta. Olisipa Nelma ollut häntä hoitamassa! Nyt ei tulisi hoidosta mitään... Ja mitäpä siitä. Vähän kahvinkeitto-lastuja sai hän silloin naapureilta. Niitä on hänellä yhä.
Maata jo kasteli veljestenkin mustanpunainen veri; sillä Toukolaiset jo iskeilivät puukoillansa; mutta puukkoja ei nyt riippunutkaan veljesten vöillä, koska he olivat retkellä pyhään temppeliin.
Tehköön hän sinut välikappaleeksi isäsikin sielun pelastamiseen niinkuin sinä olet ollut minunkin. Ja kun sinut kutsutaan pois tästä elämästä; sallittakoon minun silloin taaskin tavata sinua Jumalan kunnia-istuimen edessä, jossa yhdessä saamme veisata hänen ja karitsan kiitokseksi." Naomi painoi äitinsä kättä huulihinsa ja kasteli sitä kyyneleillänsä voimatta lausua sanaakaan.
Harmaapartainen mies, jonka kasvoja joku näkymätön valon lähde valasi, piti perää ja kun Helena häneltä kuiskaten kysyi: "mihin viet minut?" niin tuo kolkko peränpitäjä vastasi: "sinne, josta ei kukaan kuolevainen ole palannut". Polttava jano vaivasi Helenaa, vaan ei ollut mitään juotavaa häntä lähellä. Hän kasteli huuliaan kielellään, josta ei ollut suurta apua.
Päivän Sana
Muut Etsivät